Tutkimus Tallink ja Silja Line brändeistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa varustamo Tallink Silja Oy:n kahdesta eri brändistä Tallinkista ja Silja Linestä. Tutkimuksessa selvitettiin mielikuvia brändeistä sekä mielikuviin vaikuttaneista lähteistä. Tutkimalla ihmisten mielikuvia brändeistä, voidaan epäkohtiin pyrkiä vaikuttamaan ja saatujen tulosten perusteella ottaa huomioon tulevia markkinointikanavia. Samalla saadaan tietoa, kuinka bränditavoite on toteutunut, onko markkinointiviestit tuottanut haluttua tulosta ja yhdistävätkö ihmiset tavoitellut mielikuvat brändiin. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään brändin ja imagon määritelmiä sekä Tallink Siljan historiaa ennen ja jälkeen vuoden 2006 fuusioitumisen.

Brändillä tarkoitetaan mielikuvia ja mielipiteitä, jotka liittyvät yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Brändillä, imagolla ja maineella voidaan kaikilla kuvata mielikuvia yrityksestä, mutta brändin ja imagon ero näkyy niiden käyttöyhteyksissä. Brändiä käytetään usein kohderyhmille kuten asiakkaille tapahtuvissa toimenpiteissä, kun taas yrityksen imagosta puhutaan yleensä sijoittajille. Yritys voi rakentaa tuotteiden ja palveluiden brändimielikuvia viestinnän ja tuotekehittelyn avulla. Kuitenkaan yritys ei pysty täysin hallitsemaan sitä minkälaisia mielikuvia kohderyhmä yhdistää brändiin. Tämän vuoksi brändin säännöllinen tarkastelu on tarpeen, ja on avuksi tuotekehitykselle sekä viestinnän suunnittelulle.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, sisältäen kuitenkin myös avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol -ohjelman avulla 29.11.–15.12.2013 ja linkki kyselyyn lähetettiin vastaajien sähköpostiin. Savonia-ammattikorkeakoulussa kyselylinkin vastaanottivat 6930 opiskelijaa ja Itellan yritysasiakaspal-velussa 47 työntekijää. Kyselyyn vastasi yhteensä 904 henkilöä, joista opiskelijoiksi itsensä ilmoitti 870 henkilöä ja Itellan työntekijöiksi 31 henkilöä, kolmen vastaajan jättäessä vastaamatta kysymykseen.

Tutkimustulokset esitetään havainnollistavien kuvioiden ja taulukoiden avulla. Avoimen vastaukset käsiteltiin manuaalisesti ja eniten toistuvat vastaukset esitetään tutkimuksessa taulukkomuodossa sekä suorien lainausten avulla. Tutkimustuloksista käy ilmi, että pääosin mielikuvat Tallink ja Silja Line brändeistä ovat positiivisia, kuitenkin tyytyväisempiä ollaan Silja Line brändiin kuin verrattaessa Tallink brändiin.

Opinnäytetyön avulla saatiin tietoa, minkälaisia mielikuvia Pohjois-Savossa asuvilla opiskelijoilla, sekä Itellan asiakaspalvelussa työskentelevillä on Tallink- ja Silja Line – brändeistä. Tuloksista ilmenneitä mielikuvia voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa ja brändikehittelyssä. Jatkotutkimuksena voitaisiin keskittyä siihen, kuinka erilaiset markkinointi menetelmät vaikuttavat yrityksen imagoon sekä brändeihin. Ristiintaulukoinnin avulla voitaisiin myös tutkia poikkeavuuksia eri vastaajaryhmien, kuten ikäryhmien tai koulutusalojen välillä.

The purpose of this thesis was to research the brands of Tallink and Silja Line. The research focused on the images and on the sources of the images. With exploring the images of the brands, we can try to affect faults and notice which marketing channel has the best effect. It also provides information on how the brand objective has been achieved and whether the marketing messages produced the desired results. The theoretical part deals with brand and image definitions and Tallink Silja's history before and after the 2006 merger of Tallink and Silja.

A brand means images and opinions related to a company's product or service. Brand, image and reputation can be described as the images of the company, but the difference between brand and image can be seen in their contexts. The brand is often used to target groups such as customers by different procedures, while the company's image is usually referred to investors. A company can build products and services brand images with the help of marketing and product development. However, the company will not be able to fully control what kind of images the target audience connects to the brand. As a result, a regular examination of the brand is necessary, and it is helpful for product development and marketing planning.

The research was executed by using a quantitative survey, including a few open questions. The research material was collected with Webropol–program between 29th of November and 15th of December 2013 and the link to the survey was sent via email. There were 6930 students in Savonia University of Applied Sciences and 47 employees in Itella’s customer service who received the survey link. All together there were 904 people who answered the survey. 870 of them were students and 31 of them were employees from Itella’s customer service. Three of the participants did not mention if they were students or Itella’s employees.

The results are shown by the illustrative figures and tables. The open answers were processed manually, and the most frequent responses are shown in tabular form in the study, as well as direct quotations form. The results indicate that most images of Tallink and Silja Line brands are positive. However, people are slightly more satisfied with the Silja Line brand as compared to the Tallink brand.

This thesis gave information on what kind of images people living in North Savo have about Tallink and Silja Line brand. The results can be used in the company's marketing and development of the brand. Further research could focus on the impact of different advertising method on the company's image as well as brands. Abnormalities could be examined between different target groups as age groups or between different education sectors, by the help of cross-tabulation.