Eristyskäytäntöjen toteutumisen havainnointi lasten infektio-osastolla

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin osana HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Tulevaisuus Lasten Erikoissairaanhoidossa -hanketta. Opinnäytetyöm-me tarkoituksena oli havainnoida Lastenklinikan infektio- ja valvontaosaston K12 eristyskäytäntöjen toteutumista käytännössä, kun osasto on joutunut muuttamaan uusiin tiloihin, jossa eristystilat ovat puutteellisia.

Keräsimme aineiston systemaattista havainnointimenetelmää apuna käyttäen laatimallemme havainnointilomakkeelle. Havainnoimme hoitohenkilökunnan henkilökohtaisen hygienian toteutumista, toimintaa eristyshuoneeseen mentäessä, siellä ollessa sekä sieltä poistuttaessa. Havainnoinnin kohteena oli erityisesti käsihygienian toteutuminen sekä suojainten käyttö. Havainnointilomakkeita täytimme yhteensä 50 ja yksi lomake vastasi yhden henkilön yhtä käyntiä eristyshuoneessa. Havainnointi toteutettiin tammi-helmikuussa 2014.

Opinnäytetyömme tuloksista kävi ilmi, ettei eristyskäytäntöjen toteuttaminen ollut aina ohjeistuksen mukaista. Puutteita havainnoimme käsien desinfioimisessa sekä suojainten käytössä. Käsien desinfioiminen toteutui suurimmassa osassa tapauksista, mutta puutteita havaittiin siinä, ettei käsihuuhdetta hierottu kauttaaltaan käsiin sekä etenkin siinä, ettei käsihuuhdetta hierottu kuivaksi asti. Suojainten pukemisessa eniten puutteita oli suu-nenäsuojuksen käytössä pisaraeristyksissä.

Johtopäätöksinä on, että eristyskäytännöissä käsihygienian huolellisuuteen ja suojainten käyttöön tulisi panostaa enemmän. Puutteelliset tilat eivät luoneet merkittäviä haasteita eristysten toteuttamiselle. Tuloksia hyödynnetään järjestämällä osastotunti, jossa esittelemme tutkimuksemme tulokset sekä luomme keskustelua havainnoinnin aikana ideoimistamme kehittämisehdotuksista.

The purpose of this study was to observe the adherence to isolation procedures in the children’s Infectious Diseases and Observation Ward K12 at the HUS Children’s Hospital. The ward had recently moved to new, less suitable premises. The study was conducted in collaboration with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and the Helsinki Uni-versity Central Hospital Women's and Children's Diseases Unit. It forms part of The Future of Specialized Health Care for Children project.

We observed the actions of the nursing staff caring for isolated patients in three stages: before entering the room, while being in the room and as they were leaving the room. The primary focus was on the compliance to personal and hand hygiene practice and the use of personal protective equipment. We collected data using observation forms that we had created, each one corresponding to a single visit by one person to the isolation room. We filled out 50 forms in January and February of 2014.

The results showed that the isolation procedures were mostly carried out to the guidelines. We did, however find deficiencies in hand disinfection and in the use of all required personal protective equipment. The disinfectant was not always rubbed adequately and the most significant problem was failure to rub the hands until they were dry. With the personal protective gear, the surgical mask was thoroughly under-used in droplet isolations.

In conclusion we think that the inadequate facilities at the new ward have little if any effect on the adherence to isolation procedures. We find that more attention should be paid to efficient hand hygiene and proper use of personal protective equipment. We are going to present our results to the staff at the ward, along with ideas for potential changes, in May 2014.