Urbaanin ruoantuotannon yritysekosysteemi
Piirainen, Jonna (2022)
Piirainen, Jonna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026797
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin urbaanin ruoantuotannon toimijakenttää pääkaupunkiseudulla toimivien urbaanin ruoantuottajien ja siihen ratkaisuja tarjoavien yritysten näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia toimijoita on urbaanin ruoantuotannon kentällä ja millaisia rooleja toimijoilla on. Työ tehtiin osana 6Aika: CircularHoodFood - Kiertotalous kaupunkikortteleissa -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä kehittää biojätteen kiertoa kaupungeissa. Hankkeessa ovat mukana HSY, Metropolia, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja haastattelut toteutettiin tammi-huhtikuussa 2021. Haastatteluihin valittiin seitsemän urbaanin ruoantuotannon alalla toimivaa yritystä, jotka ovat joko urbaanin lähiruoantuottajia tai ruoantuotantoon ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valikoitui teorialähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston analyysissä hyödynnettiin Katri Valkokarin ekosysteemimallia ja sen toimijoita.
Tutkimustulosten perusteella haastateltavana olleet urbaanin ruoantuotannon alan yritysten edustajat eivät tunnistaneet selkeästi yhtä avainorganisaatiota eli veturiyritystä toimijakentästään. Osa haastateltavista ei tunnistanut avainorganisaatiota lainkaan. Tämä tukee väitettä, että urbaanin ruoantuotannon yritysekosysteemistä puuttuu avainorganisaatio eli veturiyritys, joka jakaa avoimesti tietoa muille yhteistyökumppaneilleen ja jonka ympärille ekosysteemi rakentuu.
Viitekehyksessä liiketoimintaekosysteemi muodostuu avainorganisaation teknologia-alustan ympärille ja koska haastattelujen perusteella avainorganisaatio sekä yhteisessä käytössä oleva teknologia-alusta puuttuu, viittaa se siihen, että urbaanin ruoantuotannon alalla ei ole vakiintunutta liiketoimintaekosysteemiä. Sen sijaan kiertotalousvisiolähtöinen innovaatioekosysteemi voisi kuvata urbaanin ruoantuotannon verkostoa paremmin.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja haastattelut toteutettiin tammi-huhtikuussa 2021. Haastatteluihin valittiin seitsemän urbaanin ruoantuotannon alalla toimivaa yritystä, jotka ovat joko urbaanin lähiruoantuottajia tai ruoantuotantoon ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valikoitui teorialähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston analyysissä hyödynnettiin Katri Valkokarin ekosysteemimallia ja sen toimijoita.
Tutkimustulosten perusteella haastateltavana olleet urbaanin ruoantuotannon alan yritysten edustajat eivät tunnistaneet selkeästi yhtä avainorganisaatiota eli veturiyritystä toimijakentästään. Osa haastateltavista ei tunnistanut avainorganisaatiota lainkaan. Tämä tukee väitettä, että urbaanin ruoantuotannon yritysekosysteemistä puuttuu avainorganisaatio eli veturiyritys, joka jakaa avoimesti tietoa muille yhteistyökumppaneilleen ja jonka ympärille ekosysteemi rakentuu.
Viitekehyksessä liiketoimintaekosysteemi muodostuu avainorganisaation teknologia-alustan ympärille ja koska haastattelujen perusteella avainorganisaatio sekä yhteisessä käytössä oleva teknologia-alusta puuttuu, viittaa se siihen, että urbaanin ruoantuotannon alalla ei ole vakiintunutta liiketoimintaekosysteemiä. Sen sijaan kiertotalousvisiolähtöinen innovaatioekosysteemi voisi kuvata urbaanin ruoantuotannon verkostoa paremmin.