Plantaarifaskiitin terapeuttinen harjoittelu : asiakkaiden kokemuksia annetuista harjoitteista ja ohjeista
Heiskanen, Oona; Niskala, Noora; Tahvanainen, Venla (2014)
Heiskanen, Oona
Niskala, Noora
Tahvanainen, Venla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127320
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Terveystalo Kamppi Fysion kanssa ja tavoitteena oli kehittää heidän fysioterapiapalvelujaan tuottamalla tietoa asiakkaiden kokemuksista plantaarifaskiitin hoidosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla, mitä fysioterapeutin ohjaamia harjoitteita ja hoito-ohjeita asiakkaat olivat noudattaneet plantaarifaskiitin hoidossa. Tarkoituksena oli myös selvittää olivatko harjoitteet ja hoito-ohjeet asiakkaille ymmärrettäviä ja suoritettavia sekä miten hyödyllisiksi asiakkaat kokivat harjoitteet ja ohjeet ja kuinka nopeasti asiakkaat olivat pystyneet palaamaan vaivaa edeltäneisiin arjen toimintoihin.
Opinnäytetyöhön valittiin ne asiakkaat, joilla oli lääkärin diagnosoima plantaarifaskiitti ja joilla esiintyi kipua ja palpaatioarkuutta plantaarifaskian alueella. Fysioterapeutti valitsi asiakkaat maalis- ja lokakuun 2013 välisenä aikana. Opinnäytetyössä selvitettiin asiakkaiden kokemuksia postitse lähetetyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin asiakkaille 4−6 kuukauden kuluttua Terveystalo Kamppi Fysion fysioterapeutin tekemästä alkututkimuksesta. Alkututkimuksen tietoja käytettiin osana opinnäytetyötä. Asiakkaiden kokemukset olivat kuitenkin oleellisin tietolähde opinnäytetyön tulosten analysoinnissa. Kyselyyn vastasi 14 asiakasta, jotka olivat käyneet fysioterapiassa plantaarifaskiitin vuoksi. He olivat saaneet Terveystalo Kamppi Fysion ohjeet terapeuttisesta harjoittelusta ja vaivan hoidosta. Kyselyyn vastanneet asiakkaat koostuivat pääasiassa työikäisistä istumatyötä tekevistä henkilöistä.
Kyselyyn vastanneista noin 93 % mielestä fysioterapeutin ohjaamat harjoittelu- ja hoito-ohjeet olivat erittäin selkeät tai selkeät. Asiakkaat kokivat yksilöllisen tukipohjallisen ja kenkävalinnan olleen terapeuttisia harjoitteita hyödyllisempiä plantaarifaskiitin hoidossa. He olivat suorittaneet fysioterapeutin ohjeistamia venytysharjoitteita keskimäärin viisi kertaa viikossa. Tämä on yli puolet vähemmän kuin tutkimuksissa, joissa on tutkittu plantaarifaskiitin hoitoa. Terapeuttisen harjoittelun ja hoidon aloittamisen ajankohdalla ja vaivan paranemisnopeudella ei tämän kyselyn ja kyselyyn vastanneiden asiakkaiden perusteella näyttänyt olleen selvää yhteyttä. Asiakkaiden kokema kipu väheni tilastollisesti merkitsevästi (p=0,005), sillä 14:sta asiakkaasta 10 koki kivun vähentyneen harjoitteita ja hoito-ohjeita toteutettuaan. Kivun muutosta on kuitenkin tulkittava varovaisesti, koska plantaarifaskiitti on vaiva, jonka kipu ja oireet voivat vähentyä tai poistua itsestään.
Opinnäytetyöhön valittiin ne asiakkaat, joilla oli lääkärin diagnosoima plantaarifaskiitti ja joilla esiintyi kipua ja palpaatioarkuutta plantaarifaskian alueella. Fysioterapeutti valitsi asiakkaat maalis- ja lokakuun 2013 välisenä aikana. Opinnäytetyössä selvitettiin asiakkaiden kokemuksia postitse lähetetyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin asiakkaille 4−6 kuukauden kuluttua Terveystalo Kamppi Fysion fysioterapeutin tekemästä alkututkimuksesta. Alkututkimuksen tietoja käytettiin osana opinnäytetyötä. Asiakkaiden kokemukset olivat kuitenkin oleellisin tietolähde opinnäytetyön tulosten analysoinnissa. Kyselyyn vastasi 14 asiakasta, jotka olivat käyneet fysioterapiassa plantaarifaskiitin vuoksi. He olivat saaneet Terveystalo Kamppi Fysion ohjeet terapeuttisesta harjoittelusta ja vaivan hoidosta. Kyselyyn vastanneet asiakkaat koostuivat pääasiassa työikäisistä istumatyötä tekevistä henkilöistä.
Kyselyyn vastanneista noin 93 % mielestä fysioterapeutin ohjaamat harjoittelu- ja hoito-ohjeet olivat erittäin selkeät tai selkeät. Asiakkaat kokivat yksilöllisen tukipohjallisen ja kenkävalinnan olleen terapeuttisia harjoitteita hyödyllisempiä plantaarifaskiitin hoidossa. He olivat suorittaneet fysioterapeutin ohjeistamia venytysharjoitteita keskimäärin viisi kertaa viikossa. Tämä on yli puolet vähemmän kuin tutkimuksissa, joissa on tutkittu plantaarifaskiitin hoitoa. Terapeuttisen harjoittelun ja hoidon aloittamisen ajankohdalla ja vaivan paranemisnopeudella ei tämän kyselyn ja kyselyyn vastanneiden asiakkaiden perusteella näyttänyt olleen selvää yhteyttä. Asiakkaiden kokema kipu väheni tilastollisesti merkitsevästi (p=0,005), sillä 14:sta asiakkaasta 10 koki kivun vähentyneen harjoitteita ja hoito-ohjeita toteutettuaan. Kivun muutosta on kuitenkin tulkittava varovaisesti, koska plantaarifaskiitti on vaiva, jonka kipu ja oireet voivat vähentyä tai poistua itsestään.