Hiilidioksidipäästöjen muodostuminen maanrakennusmateriaalien kuljetuksessa
Lähde, Jyri (2022)
Lähde, Jyri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036914
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä laskettiin maa-ainesten kuljetuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt Kruunusillat-allianssin Hakaniemen osaprojektilta ja vertailtiin niiden tuloksia ilmoitetun polttoaineen kulutuksen mukaan laskettuihin päästöihin. Päästölaskennan lisäksi tavoitteena oli tarkentaa hankkeelle tehtyä elinkaariarviointia kuljetusten osalta sekä pyrkiä vastaamaan näihin liittyviin CEEQUAL-arviointimenetelmän kysymyksiin.
Laskenta toteutettiin VTT Oy:n LIPASTO-laskentajärjestelmää käyttäen sekä noudattaen standardia SFS-EN 16258:2012. Laskentajärjestelmän kaavojen ja päästökertoimien perusteella laadittiin Excel-pohjainen laskentatyökalu päästölaskennan tueksi. Vuonna 2021 syksyllä toteutuneista kuljetuksista laskettiin päästöt kuormakirjojen pohjalta aina kuukaudeksi kerrallaan. Jokainen yksittäinen kuljetussuorite laskettiin erikseen kuorman täyttöaste ja kuljetusmatka huomioiden, sekä kullekin ajoneuvolle sopivimpia päästökertoimia käyttäen. Laskentaan valittiin 6 ajoneuvoa, joilta laskettuja kuukausia oli yhteensä 11.
Kuljetuksien päästöiksi saatiin yhteensä 45,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tulokset osoittivat, että teoreettisten laskentojen pohjalta saadut päästöt noudattivat selvästi tiettyä kaavaa. Ilmoitetun polttoaineen kulutuksen mukaan laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määrät sen sijaan vaihtelivat suuresti verrattuna teoreettisesta laskennasta saatuihin päästöihin. Ilmoitettujen polttoaineen kulutusten ja kuljetuskilometrien pohjalta lasketun keskikulutuksen perusteella selvisi, että vaikka lähtökohtaisesti laskentaan valitut ajoneuvot olivat samankokoisia, erosivat niiden keskikulutukset toisistaan huomattavasti. Alimmillaan keskikulutus oli jopa alle 13 l/100 km, jolloin päästöt olivat huomattavasti pienemmät kuin teoreettisilla kertoimilla lasketut päästöt. Sen sijaan keskikulutuksen ollessa suurikokoisille maansiirtoajoneuvoille realistisempi (noin 30–55 l/100 km), vertailtavien päästöjen määrät olivat lähempänä teoreettisia laskelmia.
Opinnäytetyössä kerättyjen tietojen ja tehtyjen laskentojen pohjalta pystytään jo tarkentamaan hankkeelle tehtyä elinkaariarviointia päivittämällä työssä tarkentuneet kuljetusetäisyydet ja keskimääräiset täyttöasteet elinkaarilaskentoihin. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen rakennustyöt ovat olleet käynnissä vasta lyhyen ajan, minkä takia tietoa tulee kerätä vielä lisää luotettavampien tulosten takaamiseksi. Tästä johtuen mahdollinen jatkotutkimusaihe olisikin sopivan raportointimallin kehittäminen hanketta palvelevaksi.
Laskenta toteutettiin VTT Oy:n LIPASTO-laskentajärjestelmää käyttäen sekä noudattaen standardia SFS-EN 16258:2012. Laskentajärjestelmän kaavojen ja päästökertoimien perusteella laadittiin Excel-pohjainen laskentatyökalu päästölaskennan tueksi. Vuonna 2021 syksyllä toteutuneista kuljetuksista laskettiin päästöt kuormakirjojen pohjalta aina kuukaudeksi kerrallaan. Jokainen yksittäinen kuljetussuorite laskettiin erikseen kuorman täyttöaste ja kuljetusmatka huomioiden, sekä kullekin ajoneuvolle sopivimpia päästökertoimia käyttäen. Laskentaan valittiin 6 ajoneuvoa, joilta laskettuja kuukausia oli yhteensä 11.
Kuljetuksien päästöiksi saatiin yhteensä 45,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tulokset osoittivat, että teoreettisten laskentojen pohjalta saadut päästöt noudattivat selvästi tiettyä kaavaa. Ilmoitetun polttoaineen kulutuksen mukaan laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määrät sen sijaan vaihtelivat suuresti verrattuna teoreettisesta laskennasta saatuihin päästöihin. Ilmoitettujen polttoaineen kulutusten ja kuljetuskilometrien pohjalta lasketun keskikulutuksen perusteella selvisi, että vaikka lähtökohtaisesti laskentaan valitut ajoneuvot olivat samankokoisia, erosivat niiden keskikulutukset toisistaan huomattavasti. Alimmillaan keskikulutus oli jopa alle 13 l/100 km, jolloin päästöt olivat huomattavasti pienemmät kuin teoreettisilla kertoimilla lasketut päästöt. Sen sijaan keskikulutuksen ollessa suurikokoisille maansiirtoajoneuvoille realistisempi (noin 30–55 l/100 km), vertailtavien päästöjen määrät olivat lähempänä teoreettisia laskelmia.
Opinnäytetyössä kerättyjen tietojen ja tehtyjen laskentojen pohjalta pystytään jo tarkentamaan hankkeelle tehtyä elinkaariarviointia päivittämällä työssä tarkentuneet kuljetusetäisyydet ja keskimääräiset täyttöasteet elinkaarilaskentoihin. On kuitenkin huomioitava, että hankkeen rakennustyöt ovat olleet käynnissä vasta lyhyen ajan, minkä takia tietoa tulee kerätä vielä lisää luotettavampien tulosten takaamiseksi. Tästä johtuen mahdollinen jatkotutkimusaihe olisikin sopivan raportointimallin kehittäminen hanketta palvelevaksi.