Pölyttäjien huomioiminen rypsin ja rapsin kasvinsuojelussa
Räisänen, Ainomaria (2022)
Räisänen, Ainomaria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036955
Tiivistelmä
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tärkeässä roolissa rypsin ja rapsin viljelyssä. Kasvitautien ja rikkakasvien lisäksi rypsin ja rapsin viljelyä hankaloittaa esimerkiksi tavanomaisiin viljoihin verrattuna suuri tuholaispaine. Rypsi ja rapsi ovat keltaisena kukkivia ristikukkaisia öljykasveja. Molemmat kasvit ovat itsefertiilejä, eli pystyvät pölyttämään itse itsensä. Tutkimuksien mukaan pölyttäjien tekemällä ristipölytyksellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia rypsin ja rapsin viljelyssä. Onnistunut hyönteispölytys vaikuttaa rypsi- ja rapsi sadon määrään ja laatuun. Monet pölyttäjät kuitenkin kärsivät kasvinsuojeluaineille altistumisesta.
Viljelijän tulisi samaan aikaan pystyä tuottamaan markkinakelpoinen sato ja suojelemaan kasvustoja tuhohyönteisiltä sekä huomioimaan pellolla pörräävät pölyttäjät. Suomessa eräs merkittävimmistä rypsin ja rapsin pölyttäjistä on tarhamehiläinen, joka pystyy suurien yhdyskuntien ansiosta pölyttämään tehokkaasti. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sekä viljelijöiden että mehiläistarhaajien tietämystä kasvinsuojeluaineiden käytöstä rypsin ja rapsin viljelyssä. Tavoitteena oli lisätä tietämystä myös kasvinsuojeluaineiden haitallisista vaikutuksista pölyttäjille sekä antaa mahdollisesti uusia ideoita kasvinsuojeluun. Opinnäyte-työn toimeksiantaja oli ELY-keskus.
Osana opinnäytetyötä toteutettiin kolmen artikkelin artikkelisarja. Artikkeleiden tavoitteina oli kertoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä sekä yleisesti, että erityisesti rypsin ja rapsin viljelyssä. Artikkeleissa pyrittiin tarkastelemaan käsiteltäviä aiheita mahdollisimman hyvin sekä viljelijän että mehiläistarhaajan ja pölyttäjien näkökulmasta. Artikkeleita varten haastateltiin eri alojen asiantuntijoita Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Suomen Mehiläishoitajain Liitosta, Avena Nordic Grainilta sekä Helsingin yliopistosta. Artikkeleita voidaan hyödyntää esimerkiksi viljelijöille suunnatuissa kasvinsuojeluaine koulutuksissa sekä mehiläistarhaajille suunnatuissa tilaisuuksissa.
Sekä pölyttäjät että kasvinsuojeluaineet ovat tärkeä osa laadukkaan ja runsaan rypsi ja rapsi sadon tuotantoa. Ruoantuotannolle ensiarvoisen tärkeät pölyttäjät tullaan ottamaan jatkossa yhä enemmän huomioon myös peltokasvien kasvinsuojeluruiskutuksissa. Pääsääntöisesti viljelijät ottavat pölyttäjät hyvin huomioon ruiskutuksia tehdessään, mutta jotta vahingoilta vältyttäisiin, olisi viljelijän ja mehiläistarhaajan välinen yhteistyö sekä avoin viestintä todella tärkeää. Tulevaisuuden suuntaviivojen vuoksi, viljelijöiden olisi hyvä pyrkiä tilallaan mahdollisimman riippumattomaksi kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset eri pölyttäjiin ovat vielä melko tuntemattomia. Jotta vaikutuksia pystyttäisiin ymmärtämään paremmin, tulisi tutkia etenkin pitkän aikavälin vaikutuksia sekä vaikutuksia eri pölyttäjä lajeihin
Viljelijän tulisi samaan aikaan pystyä tuottamaan markkinakelpoinen sato ja suojelemaan kasvustoja tuhohyönteisiltä sekä huomioimaan pellolla pörräävät pölyttäjät. Suomessa eräs merkittävimmistä rypsin ja rapsin pölyttäjistä on tarhamehiläinen, joka pystyy suurien yhdyskuntien ansiosta pölyttämään tehokkaasti. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sekä viljelijöiden että mehiläistarhaajien tietämystä kasvinsuojeluaineiden käytöstä rypsin ja rapsin viljelyssä. Tavoitteena oli lisätä tietämystä myös kasvinsuojeluaineiden haitallisista vaikutuksista pölyttäjille sekä antaa mahdollisesti uusia ideoita kasvinsuojeluun. Opinnäyte-työn toimeksiantaja oli ELY-keskus.
Osana opinnäytetyötä toteutettiin kolmen artikkelin artikkelisarja. Artikkeleiden tavoitteina oli kertoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä sekä yleisesti, että erityisesti rypsin ja rapsin viljelyssä. Artikkeleissa pyrittiin tarkastelemaan käsiteltäviä aiheita mahdollisimman hyvin sekä viljelijän että mehiläistarhaajan ja pölyttäjien näkökulmasta. Artikkeleita varten haastateltiin eri alojen asiantuntijoita Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Suomen Mehiläishoitajain Liitosta, Avena Nordic Grainilta sekä Helsingin yliopistosta. Artikkeleita voidaan hyödyntää esimerkiksi viljelijöille suunnatuissa kasvinsuojeluaine koulutuksissa sekä mehiläistarhaajille suunnatuissa tilaisuuksissa.
Sekä pölyttäjät että kasvinsuojeluaineet ovat tärkeä osa laadukkaan ja runsaan rypsi ja rapsi sadon tuotantoa. Ruoantuotannolle ensiarvoisen tärkeät pölyttäjät tullaan ottamaan jatkossa yhä enemmän huomioon myös peltokasvien kasvinsuojeluruiskutuksissa. Pääsääntöisesti viljelijät ottavat pölyttäjät hyvin huomioon ruiskutuksia tehdessään, mutta jotta vahingoilta vältyttäisiin, olisi viljelijän ja mehiläistarhaajan välinen yhteistyö sekä avoin viestintä todella tärkeää. Tulevaisuuden suuntaviivojen vuoksi, viljelijöiden olisi hyvä pyrkiä tilallaan mahdollisimman riippumattomaksi kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset eri pölyttäjiin ovat vielä melko tuntemattomia. Jotta vaikutuksia pystyttäisiin ymmärtämään paremmin, tulisi tutkia etenkin pitkän aikavälin vaikutuksia sekä vaikutuksia eri pölyttäjä lajeihin