Punasolujen morfologiset muutokset hemolyyttisessä ja raudanpuuteanemiassa
Happo, Kati; Tikkanen, Nelli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037027
Tiivistelmä
Bioanalyytikon tulee ammattilaisena ymmärtää verenkuva-analysaattorien antamia hälytyksiä sekä tunnistaa veren sivelyvalmisteelta mahdolliset punasolujen poikkeamat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda laadukkaita veren sivelyvalmisteita oheismateriaaleineen Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan opiskelijoiden käyttöön.
Tämä opinnäytetyö toimii oppimateriaalina hematologian ja verensiirtotoiminnan opintojaksolla. Oppimateriaalin avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan punasolujen morfologisia muutoksia mikroskooppisesti ja ymmärtävät, mitä verenkuva-analysaattorin antamat hälytykset tarkoittavat. Opiskelijat saavat käyttöönsä veren sivelyvalmisteet ja niitä vastaavat verenkuvatulosteet sekä tekemämme näytekortit, joissa on tietoa näytteiden muutoksista. Aiemmat veren sivelyvalmisteet olivat vanhoja ja niiden laatu oli huonontunut vuosien saatossa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisella menetelmällä. Näytteiden laadun varmistamiseksi teimme määrällistä menetelmää hyödyntäen Webropol kyselyn bioanalytiikan opiskelijoille, jossa he pääsivät arvioimaan näytteiden laatua mikroskooppisesti sekä makroskooppisesti. Laseja valmistettiin 99 kappaletta, jotta mahdollisimman moni opiskelija voi mikroskopoida näytteitä samanaikaisesti.
Opinnäytetyöhön osallistui toimeksiantajana Oulun ammattikorkeakoulu ja sen lisäksi yhteistyö-kumppanina toimi NordLab Oulun päivystyslaboratorio, josta saimme opinnäytetyössämme käytetyt verinäytteet. Opinnäytetyö materiaaleista ei ole mahdollista tunnistaa diagnooseja tai identiteettiä.
Anemiat ovat suomalaisten yleisimpiä sairauksia. Duodecimin terveyskirjaston mukaan raudanpuuteanemiaa sairastaa noin 400 000 suomalaista, joka on anemioista yleisin. (Salonen. 2020.) Rajasimme aiheen näytteiden saatavuuden mukaan raudanpuuteanemiaan sekä hemolyyttiseen anemiaan. Näytteiden saatavuusongelmien vuoksi käymme läpi kolme aneemista näytettä, sekä kaksi ns. normaalia veren sivelyvalmistetta sekä -tulostetta.
Tämä opinnäytetyö toimii oppimateriaalina hematologian ja verensiirtotoiminnan opintojaksolla. Oppimateriaalin avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan punasolujen morfologisia muutoksia mikroskooppisesti ja ymmärtävät, mitä verenkuva-analysaattorin antamat hälytykset tarkoittavat. Opiskelijat saavat käyttöönsä veren sivelyvalmisteet ja niitä vastaavat verenkuvatulosteet sekä tekemämme näytekortit, joissa on tietoa näytteiden muutoksista. Aiemmat veren sivelyvalmisteet olivat vanhoja ja niiden laatu oli huonontunut vuosien saatossa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisella menetelmällä. Näytteiden laadun varmistamiseksi teimme määrällistä menetelmää hyödyntäen Webropol kyselyn bioanalytiikan opiskelijoille, jossa he pääsivät arvioimaan näytteiden laatua mikroskooppisesti sekä makroskooppisesti. Laseja valmistettiin 99 kappaletta, jotta mahdollisimman moni opiskelija voi mikroskopoida näytteitä samanaikaisesti.
Opinnäytetyöhön osallistui toimeksiantajana Oulun ammattikorkeakoulu ja sen lisäksi yhteistyö-kumppanina toimi NordLab Oulun päivystyslaboratorio, josta saimme opinnäytetyössämme käytetyt verinäytteet. Opinnäytetyö materiaaleista ei ole mahdollista tunnistaa diagnooseja tai identiteettiä.
Anemiat ovat suomalaisten yleisimpiä sairauksia. Duodecimin terveyskirjaston mukaan raudanpuuteanemiaa sairastaa noin 400 000 suomalaista, joka on anemioista yleisin. (Salonen. 2020.) Rajasimme aiheen näytteiden saatavuuden mukaan raudanpuuteanemiaan sekä hemolyyttiseen anemiaan. Näytteiden saatavuusongelmien vuoksi käymme läpi kolme aneemista näytettä, sekä kaksi ns. normaalia veren sivelyvalmistetta sekä -tulostetta.