Voimalaitoksen vesinuohoimien kunto- ja riskiluokittelun kehittäminen RCM-analyysin avulla
Pakkasmaa, Anniina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037013
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö käsittelee kunto- ja riskiluokittelumallin kehittämistä Vantaan Energian jätevoimalan kunnossapidon tarpeisiin. Kunnossapito on yksi keskeinen tekijä tuotantolaitoksen kilpailukyvyn ylläpidossa. PSK 6800 -standardia ja RCM-analyysia soveltaen luotiin malli, jonka pohjalta kunto- ja riskiluokittelua voi kehittää. Tarkastelu rajattiin koskemaan voimalaitoksen vesinuohoimia ja niiden kriittisiä osia. Kriittiset varaosat ovat niitä, joiden vikaantuminen aiheuttaa merkittävää haittaa tuotantoprosessille, työturvallisuudelle tai ympäristölle.
Työn teoriaosuudessa esitellään lyhyesti CHP-voimalaitoksen toimintaa ja perehdytään luotettavuuskeskeisen kunnossapidon sekä vika- ja vaikuttavuusanalyysin teoriaan sekä niiden hyödyntämiseen kunnossapidon kehittämisen työkaluina.
Kunto- ja riskiluokittelun pohjana käytettiin IFS-järjestelmästä saatuja työtilaustietoja sekä varaosaluetteloa. Analyysin tuloksena saatiin luotua mallipohja, jonka avulla vesinuohoimen kriittisimmät varaosat ja yleisimmät vikamuodot sekä niiden aiheuttamat riskit on kartoitettu. Lomakepohjan avulla on tulevaisuudessa mahdollista tarkastella myös muiden kohteiden kunto- ja riskitietoja.
Työn teoriaosuudessa esitellään lyhyesti CHP-voimalaitoksen toimintaa ja perehdytään luotettavuuskeskeisen kunnossapidon sekä vika- ja vaikuttavuusanalyysin teoriaan sekä niiden hyödyntämiseen kunnossapidon kehittämisen työkaluina.
Kunto- ja riskiluokittelun pohjana käytettiin IFS-järjestelmästä saatuja työtilaustietoja sekä varaosaluetteloa. Analyysin tuloksena saatiin luotua mallipohja, jonka avulla vesinuohoimen kriittisimmät varaosat ja yleisimmät vikamuodot sekä niiden aiheuttamat riskit on kartoitettu. Lomakepohjan avulla on tulevaisuudessa mahdollista tarkastella myös muiden kohteiden kunto- ja riskitietoja.