Hakijakokemus ja etähaastattelu rekrytoinnissa
Impola, Emma (2022)
Impola, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047134
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki, millaisena yrityksen työnhakijat kokevat nykyisen työnhakuprosessin työpaikkailmoituksen näkemisestä etähaastatteluun asti. Työ on tehty toimeksiantona henkilöstöpalvelualan yritys X:lle. Tutkimustuloksien avulla voidaan kehittää yrityksen nykyistä rekrytointiprosessia.
Työ koostuu kolmesta pääosasta: johdannosta, teoriasta sekä empiirisestä osiosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu rekrytointiprosessin vaiheista, etähaastattelusta ja työnantajabrändistä. Empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakijat olivat tyytyväisiä yritys X:n rekrytointiprosessiin ja etähaastattelut koettiin toimivana osana rekrytointia etenkin nuorten työnhakijoiden keskuudessa. Työpaikkailmoitukset olivat informatiivisia sekä työhakemuksen lähettäminen oli hakijaystävällistä. Haastattelijat olivat haastattelutilanteissa läsnä ja he kysyivät työnhakijoilta tehtävään liittyen olennaisia kysymyksiä. Viestinnässä vastaajat kokivat kuitenkin olevan parantamisen varaa.
Työ koostuu kolmesta pääosasta: johdannosta, teoriasta sekä empiirisestä osiosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu rekrytointiprosessin vaiheista, etähaastattelusta ja työnantajabrändistä. Empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakijat olivat tyytyväisiä yritys X:n rekrytointiprosessiin ja etähaastattelut koettiin toimivana osana rekrytointia etenkin nuorten työnhakijoiden keskuudessa. Työpaikkailmoitukset olivat informatiivisia sekä työhakemuksen lähettäminen oli hakijaystävällistä. Haastattelijat olivat haastattelutilanteissa läsnä ja he kysyivät työnhakijoilta tehtävään liittyen olennaisia kysymyksiä. Viestinnässä vastaajat kokivat kuitenkin olevan parantamisen varaa.