Maidontuotannosta pihvivasikantuotantoon Peltolan tilalla
Pehkonen, Eemeli (2022)
Pehkonen, Eemeli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047150
Tiivistelmä
Suomessa maitotilojen määrä on laskussa, ja syynä tähän on rakennemuutos, jossa yksittäiset tilat kasvavat yhä suuremmiksi. Vanhat, pienet ja velattomat tilat pärjäävät vielä, mutta ennemmin tai myöhemmin nekin joutuvat investoimaan navetan ja laitteiston vanhentuessa. Tällöin joudutaan päättämään, laajennetaanko nykyistä tuotantoa, muutetaanko tuotantosuuntaa vai lopetetaanko tuotanto kokonaan. Opinnäytetyössä tarkasteltiin tilannetta kohdetilalla, jossa sukupolvenvaihdos on suunniteltu tehtävän lähivuosina. Kyseessä on maidontuotantotila, jossa on 31 lypsylehmää parsinavetassa. Jatkaja miettii kuinka, ryhtyä kehittämään tilaa tulevaisuudessa, ja edellisten yrittäjien jäädessä pois tilan töistä olisi tilaa pystyttävä pitämään toiminnassa yksin. Pohdittavana on tuotantosuunnanmuutos emolehmätuotantoon, koska tällöin tilan työmäärä pienenisi yhden henkilön tehtäväksi. Opinnäytetyössä tutkittiin emolehmätuotannon kannattavuutta kohdetilalla. Työssä tarkasteltiin laskelmien avulla emolehmätuotannon kannattavuutta verrattuna nykyiseen tuotantoon. Tavoitteena oli selvittää, olisiko muutos järkevä taloudellisesti. Emolehmätuotannon kannattavuutta tutkittiin eri eläinmäärillä. Kannattavuutta vertailtiin myös tavanomaisen ja luonnonmukaisen tuotannon välillä. Laskelmilla testattiin myös lihan suoramyynnin vaikutuksia tilan talouteen: kuinka paljon liha kilosta täytyisi saada, jotta tuotannon kannattavuus olisi tavoitellulla tasolla. Laskelmien tulosten perusteella tuotantosuunnan muutos emolehmätuotantoon olisi kohdetilalla mahdollinen. Järkevin vaihtoehdoista olisi se, että vanha navetta muutettaisiin 20 emolehmän pihatoksi. Kannattavuus ei tällä muutoksella kuitenkaan kasva, mutta se ei juuri laskekaan, joten tilan jäädessä jatkajan yksin hoidettavaksi, olisi muutos toteutettavissa. Tällöin tilan työmäärä vähenisi noin neljäsosaan nykyisestä, mutta yrittäjän työtunnin hinta ja pääoman korko pysyisi lähes ennallaan. Työmäärä tässä tilanteessa olisi vähäinen, jolloin yrittäjä voisi käydä lisäksi muissa palkkatöissä. Opinnäytetyöstä oli hyötyä itselleni, koska opin sen avulla tuotantosuunnan muutoksen tekemisestä ja emolehmätuotannon kannattavuudesta. Opinnäytetyö antoi vastauksen siihen, millaisena emolehmätuotantoa kannattaisi harjoittaa kohdetilalla. Toimeksiantajana oli kotitilani, joten opinnäytetyö hyödytti sitä samalla tavalla kuin itseäni.