Mielenterveystoipujien kokemuksia toimijuudesta : Palveluasuminen toimijuuden kokemusten mahdollistajana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palveluasumisessa asuvien mielenterveystoipujien kokemuksia toimijuudestaan Lilinkotisäätiöllä. Helsinkiläinen Lilinkotisäätiö tuottaa asumispalveluita mielenterveyden häiriöistä kärsiville ihmisille. Opinnäytetyön haastatteluiden tavoitteena oli kerätä kokemusperäistä tietoa palveluasumisen luomista rajoitteista ja mahdollisuuksista, asukkaiden tavoitteista ja heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. Haastatteluaineiston perusteella tehtiin päätelmiä toimijuuden toteutumisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämäkumppanille mahdollista kehittämistoimintaa varten.

Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui toimijuuden teoria, sekä siihen liittyen jaettu toimijuus ja valta. Toimijuus nähdään rakentuvan kuuden modaalisen ulottuvuuden vuorovaikutuksessa. Nämä ulottuvuudet ovat kyetä, täytyä, voida, tuntea, haluta ja osata. Toimijuuden kuusi ulottuvuutta muodostuvat yksilön ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutuksessa. Elinympäristö, sekä yhteiskunnan rakenteet voivat joko mahdollistaa tai rajoittaa toimijuuden toteutumista. Jaetussa toimijuudessa on olennaista, että asiakkaalla ja ammattilaisella on sama näkemys asiakkaan avuntarpeesta. Päämäärän tulee olla sama ja päätökset tehdään yhdessä. Toimijuuteen liittyy vahvasti valta. Valta voi olla asukkaaseen kohdistuvaa, tai asukkaan itse omaan elämäänsä käyttämää. Toimijuuden tukeminen nousee Lilinkotisäätiön käyttämän toipumisorientaation periaatteista. Toipumisorientaatio painottaa ihmisen omaa päätöksentekovaltaa, sekä yksilöllisen tarinan merkitystä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineistoa varten haastateltiin seitsemää Lilinkotisäätiön palveluasumisen asukasta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin yksilöhaastatteluina. Haastattelurunkoon muodostui toimijuuden teorian pohjalta kolme teemaa, jotka olivat palveluasumisen luomat rajoitteet ja mahdollisuudet, asukkaan tavoitteet, sekä valta vaikuttaa omaan arkeen. Haastatteluissa säilytettiin osallistujien anonymiteetti ja haastatteluaineisto litteroitiin analysointia varten. Analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä teemoittelua hyödyntäen.

Opinnäytetyön tulosten johtopäätöksenä voidaan todeta, että palveluasuminen tukee asukkaiden toimijuuden toteutumista, ja sitä kautta kokemuksia. Haastatteluissa nostettiin esiin erityisesti ohjaajien tuen merkitys ja arkeen vaikuttamisen mahdollisuudet. Potentiaaliset rajoitteet, kuten aikataulut, nähtiin tukitoimena, eikä omaa elämää estävänä tekijänä.