Nuorisoasema nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena
Aalto, Kristiina (2022)
Aalto, Kristiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057335
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) Nuorisoaseman ammattihenkilöiden näkökulmasta nuorisoasemapalveluiden mahdollisuutta tukea alueen nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa alueen nuorten aikaisemmista tukitoimista, ohjautumisprosessista, odotuksista Nuorisoaseman työskentelylle sekä monialaisesta yhteistyöstä ja ammattihenkilöiden mahdollisuuksista hyödyntää omaa ammattitaitoaan monialaisessa yhteistyössä.
Tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa työntekijöiden ammattitaidon lisäämisessä ja tasalaatuisempien ja tehokkaampien tukimuotojen tuottamisessa. Nuorten ohjautumisprosessia sujuvoittamalla ja monialaista yhteistyötä kehittämällä on mahdollista edistää alueen nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä oikea-aikaista tuen saantia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä: nuoruus, nuorten mielenterveyden edistäminen, positiivinen terveys, menetelmät nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, nuorten palveluiden järjestäminen, nuorisoasemapalvelut ja monialainen yhteistyö. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluin (n=11). Haastateltavat olivat Keusoten Nuorisoasemien ammattihenkilöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksina voi todeta, että nuorten aikaisemmin saama tuki keskittyy lähinnä nuoren mielenterveyden tukemiseen. Muu tuki ja sen tarpeen kartoitus jää niukaksi. Nuorisoasemalle ohjautumista tulee kehittää erityisesti palvelun tuntemuksen, asiakasohjauksen ja tuen oikea-aikaisuuden osalta. Odotukset Nuorisoasemalle koetaan laaja-alaisina, osin jopa epärealistisina. Nuorisoasemalla nuoren tuen tarpeen kartoituksessa ja kokonaisvaltaisessa tuessa käytetään näyttöön perustuvia ja Käypä hoito- suositusten mukaisia menetelmiä sekä muita positiivisen terveyden edistämisen teorian mukaisia työtapoja. Monialainen yhteistyö ja työntekijöiden oman ammattitaidon jakaminen muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön vaatii vielä kehittämistä. Monialaisen yhteistyön kehittämiseen, työparityöskentelyyn, vanhempien kanssa työskentelyyn, uusien työtapojen käyttöönottoon ja erityisesti nuorten kanssa työskentelyyn toivotaan riittävästi aikaa ja resursseja.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä esitetään neljä kehittämisehdotusta: nuoren kokonaisvaltaisen tuen tarpeen selvittämisen kehittäminen nuoren lähipalveluissa, Nuorisoasemalle ohjautumisen prosessin kuvaaminen, nuorten äänen kuuleminen tukipalveluiden ja -menetelmien kehittämisessä ja monialaisen yhteistyön toimintatapojen ja -muotojen kehittäminen yhteistyössä eri sektoreiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa työntekijöiden ammattitaidon lisäämisessä ja tasalaatuisempien ja tehokkaampien tukimuotojen tuottamisessa. Nuorten ohjautumisprosessia sujuvoittamalla ja monialaista yhteistyötä kehittämällä on mahdollista edistää alueen nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä oikea-aikaista tuen saantia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä: nuoruus, nuorten mielenterveyden edistäminen, positiivinen terveys, menetelmät nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, nuorten palveluiden järjestäminen, nuorisoasemapalvelut ja monialainen yhteistyö. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluin (n=11). Haastateltavat olivat Keusoten Nuorisoasemien ammattihenkilöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksina voi todeta, että nuorten aikaisemmin saama tuki keskittyy lähinnä nuoren mielenterveyden tukemiseen. Muu tuki ja sen tarpeen kartoitus jää niukaksi. Nuorisoasemalle ohjautumista tulee kehittää erityisesti palvelun tuntemuksen, asiakasohjauksen ja tuen oikea-aikaisuuden osalta. Odotukset Nuorisoasemalle koetaan laaja-alaisina, osin jopa epärealistisina. Nuorisoasemalla nuoren tuen tarpeen kartoituksessa ja kokonaisvaltaisessa tuessa käytetään näyttöön perustuvia ja Käypä hoito- suositusten mukaisia menetelmiä sekä muita positiivisen terveyden edistämisen teorian mukaisia työtapoja. Monialainen yhteistyö ja työntekijöiden oman ammattitaidon jakaminen muiden yhteistyökumppaneiden käyttöön vaatii vielä kehittämistä. Monialaisen yhteistyön kehittämiseen, työparityöskentelyyn, vanhempien kanssa työskentelyyn, uusien työtapojen käyttöönottoon ja erityisesti nuorten kanssa työskentelyyn toivotaan riittävästi aikaa ja resursseja.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä esitetään neljä kehittämisehdotusta: nuoren kokonaisvaltaisen tuen tarpeen selvittämisen kehittäminen nuoren lähipalveluissa, Nuorisoasemalle ohjautumisen prosessin kuvaaminen, nuorten äänen kuuleminen tukipalveluiden ja -menetelmien kehittämisessä ja monialaisen yhteistyön toimintatapojen ja -muotojen kehittäminen yhteistyössä eri sektoreiden yhteistyökumppaneiden kanssa.