Uomakunnostuksen vaikutusten seurantasuunnitelma: tapaus Salinjoen valuma-alue
Häkkinen, Marko (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097914
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Salinjoen valuma-alueen vesienhallinnan kehittäminen -hanke, joka kuuluu Ympäristöministeriön vuonna 2019 käynnistämän vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Työn tavoitteena oli laatia Salinjoen valuma-alueella sijaitsevan Suursuonojan uomakunnostuksen vaikutuksia arvioiva seurantasuunnitelma. Laadintaa varten teoriaosuudessa selvitettiin miten vesienhallinnan seurantaohjelmat rakentuvat ja millaisia vaikuttavuuden arvioivia seurannan mittareita niissä käytetään. Lisäksi oli tarpeen selvittää kuinka pitkiä seuranta-aikoja toteutetut kunnostustoimenpiteet vaativat, jotta niiden vaikutusten voidaan todeta siirtyvän kohden haluttua tavoitetilaa.
Seurantasuunnitelman lähtötietoina käytettiin vuoden 2021 aikana kerättyä havaintoaineistoa Salinjoen valuma-alueella sijaitsevan Suursuonojan vedenlaadusta ja virtaamista, yhden peltolohkon maaperän olosuhteista kerättyä havaintoaineistoa, sekä ulkopuolisen suunnittelutoimiston alueelle laatimaa kunnostussuunnitelmaa. Teoriaselvitykseen ja hankkeen aikana kerätyn havaintoaineiston pohjalta laadittu seurantasuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista muutamaan kuukauteen seurantaohjelmaa. Vaihtoehtojen tavoitteena oli saada tietoa kuinka eri kestoiset seuranta-ajat mahdollisesti vaikuttavat annettaessa arvioita kunnostustoimien vaikuttavuudesta.
Työn tulosten perusteella tultiin päätelmään, ettei lyhytkestoisissa hankkeissa, joissa toimenpiteiden toteutuksen jälkeiseen seurantaan jää aikaa vain muutamia kuukausia, voida antaa arvioita toimenpiteiden vaikutusten pysyvyydestä, soveltuvuudesta tai kehityksen suunnasta. Salinjoki-hankkeen tapauksessa riittäväksi seurannan kestoksi arviotiin kolme vuotta, jotta saatujen tulosten perusteella voitaisiin arvioida kunnostustoimien vaikuttavuutta uoman morfologiaan, vedenlaatuun, kuormitukseen ja virtaamaan, sekä peltolohkon kuivatustilaan.
Tarpeen onkin etsiä ratkaisuja, joiden avulla lyhytkestoisissakin vesistökunnostushankkeissa toteutettuja toimenpiteitä voitaisiin seurata pidempiaikaisesti.
Seurantasuunnitelman lähtötietoina käytettiin vuoden 2021 aikana kerättyä havaintoaineistoa Salinjoen valuma-alueella sijaitsevan Suursuonojan vedenlaadusta ja virtaamista, yhden peltolohkon maaperän olosuhteista kerättyä havaintoaineistoa, sekä ulkopuolisen suunnittelutoimiston alueelle laatimaa kunnostussuunnitelmaa. Teoriaselvitykseen ja hankkeen aikana kerätyn havaintoaineiston pohjalta laadittu seurantasuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista muutamaan kuukauteen seurantaohjelmaa. Vaihtoehtojen tavoitteena oli saada tietoa kuinka eri kestoiset seuranta-ajat mahdollisesti vaikuttavat annettaessa arvioita kunnostustoimien vaikuttavuudesta.
Työn tulosten perusteella tultiin päätelmään, ettei lyhytkestoisissa hankkeissa, joissa toimenpiteiden toteutuksen jälkeiseen seurantaan jää aikaa vain muutamia kuukausia, voida antaa arvioita toimenpiteiden vaikutusten pysyvyydestä, soveltuvuudesta tai kehityksen suunnasta. Salinjoki-hankkeen tapauksessa riittäväksi seurannan kestoksi arviotiin kolme vuotta, jotta saatujen tulosten perusteella voitaisiin arvioida kunnostustoimien vaikuttavuutta uoman morfologiaan, vedenlaatuun, kuormitukseen ja virtaamaan, sekä peltolohkon kuivatustilaan.
Tarpeen onkin etsiä ratkaisuja, joiden avulla lyhytkestoisissakin vesistökunnostushankkeissa toteutettuja toimenpiteitä voitaisiin seurata pidempiaikaisesti.