Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa
Grönroos, Annika (2022)
Grönroos, Annika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097930
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osa-alueena näkyy tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa. Tavoitteena oli saada näkyviin esimerkkejä arvioiduista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista sekä osa-alueista arviointikertomuksissa. Tietoa voidaan hyödyntää kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisessä sekä toiminnan ohjauksessa, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan entistä näkyvämmäksi osaksi tarkastuslautakuntien arviointikertomuksia. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysia. Aineisto koostui yhdeksästä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Aineisto valittiin harkinnanvaraisesti siten, että otos edusti asukasluvultaan kolmea pientä, kolmea keskisuurta ja kolmea suurta kuntaa. Lisäksi pyrittiin huomioimaan, että aineisto edustaisi eri alueita Suomessa mahdollisimman kattavasti. Aineistona käytettiin vuoden 2019 arviointikertomuksia. Tarkastuslautakunnan arviointikertomukset ovat julkisia asiakirjoja ja siten avoimesti saatavilla verkosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa tunnistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä toimia ja arvioidaan terveyden edistämisen tavoitteita myös hallinnon ja taloustavoitteiden arvioinnin lisäksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkymisessä oli vaihtelevuutta, sillä osa arviointikertomuksista sisälsi monipuolisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa, kun taas osassa se näkyi vain vähän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueita arviointikertomuksissa olivat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja palvelut, hyvinvointijohtaminen ja sen kehittäminen, työhyvinvointi kuntaorganisaatiossa, liikunnan edistäminen sekä osallisuuden edistäminen. Osa-alueista etenkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousivat aineistosta merkittävästi esille.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus voi parhaimmillaan tukea muuta kunnan hyvinvointidokumentaatiota ja näin vahvistaa terveyden edistämistä kunnassa. Tarvitaan jatkotutkimusta ja kehittämistoimenpiteitä, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan entistä vahvemmin näkyviin tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa.
Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysia. Aineisto koostui yhdeksästä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Aineisto valittiin harkinnanvaraisesti siten, että otos edusti asukasluvultaan kolmea pientä, kolmea keskisuurta ja kolmea suurta kuntaa. Lisäksi pyrittiin huomioimaan, että aineisto edustaisi eri alueita Suomessa mahdollisimman kattavasti. Aineistona käytettiin vuoden 2019 arviointikertomuksia. Tarkastuslautakunnan arviointikertomukset ovat julkisia asiakirjoja ja siten avoimesti saatavilla verkosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa tunnistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä toimia ja arvioidaan terveyden edistämisen tavoitteita myös hallinnon ja taloustavoitteiden arvioinnin lisäksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkymisessä oli vaihtelevuutta, sillä osa arviointikertomuksista sisälsi monipuolisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa, kun taas osassa se näkyi vain vähän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueita arviointikertomuksissa olivat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja palvelut, hyvinvointijohtaminen ja sen kehittäminen, työhyvinvointi kuntaorganisaatiossa, liikunnan edistäminen sekä osallisuuden edistäminen. Osa-alueista etenkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousivat aineistosta merkittävästi esille.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus voi parhaimmillaan tukea muuta kunnan hyvinvointidokumentaatiota ja näin vahvistaa terveyden edistämistä kunnassa. Tarvitaan jatkotutkimusta ja kehittämistoimenpiteitä, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan entistä vahvemmin näkyviin tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa.