Kroonista selkäkipua kokevien ryhmämuotoinen kuntoutus
Fagerudd, Siiri (2022)
Fagerudd, Siiri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097948
Tiivistelmä
Selkäkivut muodostavat merkittävän osuuden kroonisissa kiputiloissa. Selkäkipujen esiintyvyys on kasvanut. Jopa 35 % suomalaista aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua ja melkein joka viides työikäinen kärsii kroonisesta kivusta. Selkäkivut aiheuttavat merkittävää haittaa yksilöille. Alaselkäkivut aiheuttavat suurinta toimintakyvyttömyyttä globaalissa mittakaavassa.
Ryhmässä toimiminen on ihmiselle ominainen paikka kehittyä. Ryhmämuotoisella toiminnalla on todettu olevan lukuisia auttavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa ryhmätoiminnan mahdollistama vertaistuki, ongelmanratkaisu- ja selviytymistaitojen harjoittaminen sekä itsensä ymmärtäminen ja kehittäminen sosiaalisten tilanteiden kautta. Lisäksi ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa nähdään mahdollisuus lisätä kustannustehokkuutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuuskatsauksen muodossa kroonisia selkäkipuja kokevien ryhmämuotoisen kuntoutuksen sisältöä. Tavoitteena on tuottaa tietoa krooniseen selkäkipuun liittyvästä ryhmämuotoisen kuntoutuksen sisällöistä. Tietokantoina toimivat PubMed ja CINAHL, joista katsaukseen valikoitui lopulta yhdeksän tutkimusjulkaisua.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ilmeni, että kroonista selkäkipua kokevien ryhmämuotoisen kuntoutuksen interventioissa korostuvat aktiivinen ryhmäharjoittelu, kognitiivisperusteiset lähestymistavat sekä moniammatillinen työote. Aktiivinen ryhmäharjoittelu yhdistettiin usein edukaatioon. Erityisesti toteutettiin voimaharjoittelua, jonka lisäksi venytys- ja kestävyysharjoittelua sekä rentoutusharjoituksia ilmeni useissa interventioissa. Osa interventioista toteutui yhdistettynä kognitiivisperusteisiin lähestymistapoihin. Yhteisesti kognitiivisperusteisten lähestymistapojen pyrkimyksenä oli lisätä kivun ymmärtämistä. Sisältöihin kuului usein myös selviytymiskeinojen harjoittamista ja tilanteen kontrollointia ongelmanratkaisun keinoin. Lisäksi elämänmuutos oli keskiössä ilmeten muun muassa kannustuksena aktiivisuuteen. Moniammatillista työskentelyä hyödynnettiin osassa interventioista ja sen toteutus vaihteli tutkimusten kesken. Kokonaisuudessaan se näkyi eri ammattialueiden hyödyntämisenä kuntoutuksessa. Vain yhdessä tutkimuksessa ammattilaisten toimintatavat olivat keskenään yhteneväisiä.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusjulkaisujen sisältö oli melko yhteneväistä keskenään, josta erottui selkeästi aktiivinen ryhmäharjoittelu, kognitiivisperusteiset lähestymistavat ja moniammatillinen työote. Kaikki nämä interventiomuodot ovat suositeltuja kroonisen kivun kuntoutuksessa. Kuitenkaan ryhmämuotoinen kuntoutus ei juurikaan näy suosituksissa. Jatkossa olisi mielekästä selvittää enemmän ryhmäkuntoutuksen sisältöjen hyötyjä.
Ryhmässä toimiminen on ihmiselle ominainen paikka kehittyä. Ryhmämuotoisella toiminnalla on todettu olevan lukuisia auttavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa ryhmätoiminnan mahdollistama vertaistuki, ongelmanratkaisu- ja selviytymistaitojen harjoittaminen sekä itsensä ymmärtäminen ja kehittäminen sosiaalisten tilanteiden kautta. Lisäksi ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa nähdään mahdollisuus lisätä kustannustehokkuutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuuskatsauksen muodossa kroonisia selkäkipuja kokevien ryhmämuotoisen kuntoutuksen sisältöä. Tavoitteena on tuottaa tietoa krooniseen selkäkipuun liittyvästä ryhmämuotoisen kuntoutuksen sisällöistä. Tietokantoina toimivat PubMed ja CINAHL, joista katsaukseen valikoitui lopulta yhdeksän tutkimusjulkaisua.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ilmeni, että kroonista selkäkipua kokevien ryhmämuotoisen kuntoutuksen interventioissa korostuvat aktiivinen ryhmäharjoittelu, kognitiivisperusteiset lähestymistavat sekä moniammatillinen työote. Aktiivinen ryhmäharjoittelu yhdistettiin usein edukaatioon. Erityisesti toteutettiin voimaharjoittelua, jonka lisäksi venytys- ja kestävyysharjoittelua sekä rentoutusharjoituksia ilmeni useissa interventioissa. Osa interventioista toteutui yhdistettynä kognitiivisperusteisiin lähestymistapoihin. Yhteisesti kognitiivisperusteisten lähestymistapojen pyrkimyksenä oli lisätä kivun ymmärtämistä. Sisältöihin kuului usein myös selviytymiskeinojen harjoittamista ja tilanteen kontrollointia ongelmanratkaisun keinoin. Lisäksi elämänmuutos oli keskiössä ilmeten muun muassa kannustuksena aktiivisuuteen. Moniammatillista työskentelyä hyödynnettiin osassa interventioista ja sen toteutus vaihteli tutkimusten kesken. Kokonaisuudessaan se näkyi eri ammattialueiden hyödyntämisenä kuntoutuksessa. Vain yhdessä tutkimuksessa ammattilaisten toimintatavat olivat keskenään yhteneväisiä.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusjulkaisujen sisältö oli melko yhteneväistä keskenään, josta erottui selkeästi aktiivinen ryhmäharjoittelu, kognitiivisperusteiset lähestymistavat ja moniammatillinen työote. Kaikki nämä interventiomuodot ovat suositeltuja kroonisen kivun kuntoutuksessa. Kuitenkaan ryhmämuotoinen kuntoutus ei juurikaan näy suosituksissa. Jatkossa olisi mielekästä selvittää enemmän ryhmäkuntoutuksen sisältöjen hyötyjä.