Kaivoskoneiden käytettävyyslaskenta Kemin kaivoksella

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin maanalaisista koneista kerättävää käyttötietoa sekä sen perusteella suoritettua käytettävyyslaskentaa Kemin kaivoksella. Koneiden käytettävyyttä on seurattu jo pitkään, mutta nyt tiedonkeruuprosessia on automatisoitu konevalmistajan telematiikkaohjelmiston avulla ja käytettävyyslaskennan prosessia haluttiin tarkastella uudesta näkökulmasta.

Tarkasteltavaksi ajankohdaksi valittiin kolmen kuukauden jakso vuoden 2021 alusta ja tarkasteltavat koneet rajattiin kolmeen vaijeripulttauskoneeseen. Valintakriteereinä oli koneiden tärkeys käytettävyyden näkökulmasta. Lähtötietoina käytettiin ajanjakson aikana kertynyttä dataa huolloista, tuotantohäiriöistä, vikakeikoista sekä tuotannollisista tunneista.

Työn suorittaminen tapahtui maailman tautitilanteesta johtuen kokonaan etäyhteyksin, mikä aiheutti ylimääräisiä haasteita sekä kaivoksen nykyisen tietojenkeruuprosessin ymmärtämisessä että lähtötietojen oikeellisuuden varmistamisessa.

Työn tarkoituksena oli verrata uuden ja vanhan menetelmän antamaa tietoa sekä antaa ehdotuksia laskennan jatkokehitykseen. Kokonaiskuvan muodostaminen vaijeripulttauskoneiden osalta onnistui mielestäni hyvin, ja työn tuloksia voidaan käyttää pohjatietona järjestelmän jatkokehityksessä.

The subject of this thesis is the availability study of underground mining machines in the Kemi Mine. The availability of machines has been monitored for a long time, but it has mainly based on a manual method. Since 2020 the data collection has been automated with machine supplier’s telematics software, and availability process needs to be examined from a new point of view.

The first three months from the beginning of 2021 were chosen to be the period of study. Also, the fleet of machines was limited to three wire bolting machines. Wire bolting machines are important from availability point of view. The base data consist of maintenance, production disruptions, repairs and production hours of the selected period.

Due to the worldwide Covid situation, working was totally accomplished with remote connections. This caused some extra challenges both in understanding the mine’s current data collection process and in ensuring the accuracy of the initial data.

The main purpose of this study was to compare the information from the new and the old method and give suggestions for the further development. In my opinion the results were promising and form a good base for the future.