Korkovähennysoikeuden rajoitus yritysverotuksessa : tapaus keskinäinen kiinteistöyhtiö
Valge, Diana (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098009
Tiivistelmä
Korot ovat muiden menojen tavoin olleet elinkeinotulon verotuksessa laajasti vähennyskelpoisia. Korkovähennysoikeutta alettiin rajoittamaan vuodesta 2014 alkaen elinkeinolakia soveltavien yritysten verotuksessa. Neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164 velvoittavien määräysten täytäntöön panon myötä koron käsite täsmentyi ja korkovähennysoikeuden rajoitus laajeni kaikkiin tulolähteisiin 1.1.2019 alkaen. Tämä tarkoitti, että pääomasensitiiviset keskinäiset kiinteistöyhtiöt tulivat myös rajoituksen piiriin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä direktiivin mukainen korkokulu tarkoittaa ja miten korkovähennysoikeuden rajoitus vaikuttaa konserniin kuuluviin keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Lähdeaineistona käytettiin laajasti verottajan ohjeistuksia, hallituksen esitystä sekä ajankohtaista verotuksen kirjallisuutta. Selvityksen tietoperusta käsitteli koron käsitettä monesta eri näkökulmasta, keskinäisen kiinteistöyhtiön ominaispiirteitä, konsernin sisäistä rahoitusta sekä korkovähennysrajoituksen laskennan ohjeistuksia. Tietoperusta havainnollistettiin laskelmilla parista esimerkkiyrityksestä.
Opinnäytetyön tuloksissa kävi ilmi, että korkovähennysoikeuden rajoituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia konserniin kuuluvien keskinäisten kiinteistöyhtiöiden verotukseen ja pääomarakenteeseen. Keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin muodostui vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ja verotettavaa tulosta. Korkovähennysrajoituksessa koron käsite oli myös paljon laajempi kuin lainan korko.
Aihe on tärkeä ja erittäin ajankohtainen. Keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä voi olla paljon vierasta pääoma, josta syntyy suuria määriä korkoja, joiden vähennysoikeutta on rajoitettu.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Lähdeaineistona käytettiin laajasti verottajan ohjeistuksia, hallituksen esitystä sekä ajankohtaista verotuksen kirjallisuutta. Selvityksen tietoperusta käsitteli koron käsitettä monesta eri näkökulmasta, keskinäisen kiinteistöyhtiön ominaispiirteitä, konsernin sisäistä rahoitusta sekä korkovähennysrajoituksen laskennan ohjeistuksia. Tietoperusta havainnollistettiin laskelmilla parista esimerkkiyrityksestä.
Opinnäytetyön tuloksissa kävi ilmi, että korkovähennysoikeuden rajoituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia konserniin kuuluvien keskinäisten kiinteistöyhtiöiden verotukseen ja pääomarakenteeseen. Keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin muodostui vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ja verotettavaa tulosta. Korkovähennysrajoituksessa koron käsite oli myös paljon laajempi kuin lainan korko.
Aihe on tärkeä ja erittäin ajankohtainen. Keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä voi olla paljon vierasta pääoma, josta syntyy suuria määriä korkoja, joiden vähennysoikeutta on rajoitettu.