Natriumsitraatilla laimennetun EDTA-veren ja Na-sitraattiveren tulostasovertailu laskotutkimuksessa
Innanen, Iira (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098043
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli tulostasovertailu ja sen tarkoituksena oli selvittää, antavatko natriumsitraattiputkesta tehtävä laskotutkimus ja EDTA-putkesta natriumsitraattiputkeen siirretty laskimoverinäyte yhteneväisiä ja rinnakkaisia tuloksia laskoa mitatessa. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli selvittää laskotuloksen luotettavuus, kun antikoagulantti vaihtuu natriumsitraatista EDTA-natriumsitraattiin. Tämä opinnäytetyö tehtiin HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Diagnostiikkakeskus Etelä-Karjalan yksikölle, ja tutkittavat näytteet olivat oikeista potilaista saatuja ylijäämänäytteitä. Jokainen näytepari oli samaan aikaan otettu, jotta näytteet olisivat mahdollisimman vertailukelpoiset.
Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli kokeellinen ja työn tarkoitus oli määrittää potilaan kokoverestä laskoarvo samanaikaisesti sekä natriumsitraatti-laskoputkesta että laskoputkeen siirretystä EDTA-verinäytteestä. Verinäytteitä valittiin 1–6 tunnin kuluttua näytteenotosta sattumanvaraisesti 55 potilaasta. Kaikilta valituilta potilailta oli otettu sekä natriumsitraattiputki että EDTA-veriputki. Verinäyteputkia oli opinnäytetyössä yhteensä 110 kappaletta.
Kaikki verinäytteet analysoitiin GREINER VACUETTE SRS 100 / II- laitteella. 55 näyteparista 10 paria analysoitiin uudestaan, osa tulostasoerojen vuoksi ja osa pistokokeen omaisesti.
Työ oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tulokset käsiteltiin Microsoft® Excel® for Microsoft 365-ohjelmalla ja niistä tehtiin perinteinen tulostaulukko. Lisäksi Excelin lisäosalla Analyse-it-ohjelmalla tehtiin pylväsdiagrammi, Bland-Altmanin kuvaaja, korrelaatiokuvaaja ja tilastollisia parametreja. Näiden lisäksi käytettiin IBM SPSS Statistics tilasto-ohjelmistoa.
Tulokset osoittivat, että EDTA-verinäytteestä natriumsitraattiputkeen siirretyn näytteen ja natriumsitraattiputkeen otetun näytteen laskotulokset olivat hyvin yhteneväisiä keskenään. Tulosten perusteella EDTA-verta voidaan luotettavasti käyttää niissä tapauksissa, joissa natriumsitraattiverta ei ole saatavilla, esimerkiksi lisäpyyntöjen tai haasteellisen näytteenoton vuoksi. Lisäksi uudelleenanalysoitujen 10 näyteparin tulosten perusteella voidaan arvioida, että säilytysajan pidentyessä ja näytettä uudelleen käsiteltäessä EDTA-veri on stabiilimpi näytemuoto laskotutkimuksen tekemiseen kuin natriumsitraattiveri. Työ toteutettiin kevään 2021 ja kevään 2022 välisenä aikana.
Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli kokeellinen ja työn tarkoitus oli määrittää potilaan kokoverestä laskoarvo samanaikaisesti sekä natriumsitraatti-laskoputkesta että laskoputkeen siirretystä EDTA-verinäytteestä. Verinäytteitä valittiin 1–6 tunnin kuluttua näytteenotosta sattumanvaraisesti 55 potilaasta. Kaikilta valituilta potilailta oli otettu sekä natriumsitraattiputki että EDTA-veriputki. Verinäyteputkia oli opinnäytetyössä yhteensä 110 kappaletta.
Kaikki verinäytteet analysoitiin GREINER VACUETTE SRS 100 / II- laitteella. 55 näyteparista 10 paria analysoitiin uudestaan, osa tulostasoerojen vuoksi ja osa pistokokeen omaisesti.
Työ oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tulokset käsiteltiin Microsoft® Excel® for Microsoft 365-ohjelmalla ja niistä tehtiin perinteinen tulostaulukko. Lisäksi Excelin lisäosalla Analyse-it-ohjelmalla tehtiin pylväsdiagrammi, Bland-Altmanin kuvaaja, korrelaatiokuvaaja ja tilastollisia parametreja. Näiden lisäksi käytettiin IBM SPSS Statistics tilasto-ohjelmistoa.
Tulokset osoittivat, että EDTA-verinäytteestä natriumsitraattiputkeen siirretyn näytteen ja natriumsitraattiputkeen otetun näytteen laskotulokset olivat hyvin yhteneväisiä keskenään. Tulosten perusteella EDTA-verta voidaan luotettavasti käyttää niissä tapauksissa, joissa natriumsitraattiverta ei ole saatavilla, esimerkiksi lisäpyyntöjen tai haasteellisen näytteenoton vuoksi. Lisäksi uudelleenanalysoitujen 10 näyteparin tulosten perusteella voidaan arvioida, että säilytysajan pidentyessä ja näytettä uudelleen käsiteltäessä EDTA-veri on stabiilimpi näytemuoto laskotutkimuksen tekemiseen kuin natriumsitraattiveri. Työ toteutettiin kevään 2021 ja kevään 2022 välisenä aikana.