Vasikoiden vierihoidon talousnäkökulmat

Abstract

Kuluttajien keskuudessa kiinnostus eläinperäisten tuotteiden alkuperää ja tuotantotapoja kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Yhdeksi huolenaiheeksi onkin noussut vasikan varhainen vieroitus, joka on yleinen käytäntö suomalaisilla lypsykarjatiloilla. Vaihtoehtona varhaiselle vieroittamiselle on vierihoito, jossa vasikka ja emä tai vaihtoehtoisesti imettäjälehmä elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Vierihoidolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa vasikan kasvuun, terveyteen, sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja jopa ensimmäisen lypsykauden maitotuotokseen.

Opinnäytetyössä käsiteltiin vasikoiden vierihoidon talousvaikutuksia. Teoriaosion lisäksi työ sisälsi haastattelututkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa vierihoidon toteutustapoja ja taloudellisia vaikutuksia lypsykarjatiloilla. Puhelimitse toteutettuun haastattelututkimukseen osallistui maaliskuun 2022 aikana neljä lypsykarjatilaa, jotka olivat siirtyneet perinteisestä vasikoiden kasvatusmenetelmästä vierihoitoon. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Valio Oy.

Haastattelututkimuksen kohdetilojen mukaan vierihoitoon siirtymisen myötä vasikoiden on koettu olevan elinvoimaisia ja kasvavan hyvin, arvioiden mukaan 1–1,5 kilogrammaa päivässä. Korkeilla päiväkasvuilla uudistushiehot on voitu siementää aikaisemmin ja välitysvasikoista saatu korvaus on ollut korkeampi kuin ennen vierihoitoon siirtymistä. Myös vähentyneen työmenekin koettiin olevan merkittävä hyöty ja päivittäinen vasikkakohtainen työmenekki vaihteli tilojen välillä 1,5–7 minuuttia. Eri-ikäisten eläinten välillä tarttuvien eläintautien riskistä huolimatta tilojen vasikoiden kerrottiin pysyvän terveenä ja vuonna 2021 kohdetilojen vasikkakuolleisuus oli keskimäärin 3,5 %.

Suuri kustannuserä pitkässä vierihoidossa oli vasikoiden kuluttama maitomäärä, jota kului tilallisten arvioiden mukaan päivittäin 12–20 kilogrammaa vasikkaa kohden. Lisäksi vasikoiden kuluttamasta maitomäärästä jäi saamatta maidon pohjoinen tuotantotuki, mistä aiheutui tulonmenetyksiä. Kuitenkin vierihoidon muiden taloudellisten hyötyjen uskottiin kattavan kulutetusta meijerimaidosta aiheutuneet tappiot. Koska haastattelututkimuksen otanta oli pieni, ei tuloksia voida yleistää koskemaan jokaista vierihoitoa toteuttavaa tilaa. Työssä ei laskettu tarkkoja kannattavuuslaskelmia, vaan tulokset perustuivat kohdetilojen arvioihin.