Putkitustiheyden vaikutus lattialämmityksen elinkaarikustannuksiin
Holmström, Aatu (2022)
Holmström, Aatu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097912
Tiivistelmä
Rakennusten energiantarve on vähentynyt. Samalla lämpöhäviöiden kattamiseen tarvittava lattialämmitysputken määrä on pienentynyt. Myös ikkunoiden energiatehokkuus on parantunut ja samalla vedon tunne ikkunoista vähentynyt. Tämän takia tiheämpi putkittaminen ulkoseinien lähelle, erityisesti ikkunoiden eteen, on menettänyt merkitystään. Opinnäytetyössä tutkitaan, tuleeko tiheämpi putkitus kuitenkin edullisemmaksi järjestelmän käyttöaikana, kun sen ansiosta voidaan menoveden lämpötilaa pienentää. Toimeksiantajana oli Sevire Oy.
Työssä käytettiin suunnitteluohjelmistona CADMATICia. Sillä piirrettiin esimerkkitaloon neljä erilaista putkitusta, kolmella eri pintamateriaalilla. Talo myös simuloitiin IDA ICEllä, jolla saatiin tietoon vuosittainen energiankulutus. Kolmella eri lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmalla tutkittiin ilma-vesi- ja maalämpöpumppujen tarvitsemia vuosittaisia sähköenergioita. Suuremman putkimäärän aiheuttamat lisäkustannukset laskettiin julkisesti saatavilla olevien hinnastojen perusteella.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että putkituksen tihentäminen ei pienennä elinkaarikustannuksia. Lämpöpumppua käytettäessä säästetään osa rakennuskustannuksista pienemmän menoveden ansiosta, mutta järjestelmän käyttöaikana se ei tule maksamaan itseään takaisin. Lattiat ovat kehityksen myötä viilentyneet ja tulevat vielä viilenemään. Tiheämmällä putkituksella saadaan suurempi teho neliöltä ja tasaisempi lattian pintalämpötila.
Tutkimuksen ulkopuolelle jäi se, miten ihminen tuntee lattian lämpötilan. Oletettavasti tasaisempi lattian lämpötila on mukavampi, se saavutettaisi tiheämmällä putkituksella. Vuoden 2021 asetusten mukaan on kaikki tilat varustettava termostaateilla. Tämä lisännee entisestään lattioiden viilenemistä, kun ei voida käyttää jatkuvaa kiertoa tiloissa, joissa se voisi olla asumismukavuuden kannalta hyväksi. Erityisesti hyvin lämpöä johtavilla lattiapinnoitteilla, kuten kivilattioilla, ongelmat tulevat ensimmäisenä näkymään. Suurempi putkitustiheys tasaa lattian pintalämpötilaa, eikä yksittäisiä putkia ole niin helppo havaita jalalla.
Työssä käytettiin suunnitteluohjelmistona CADMATICia. Sillä piirrettiin esimerkkitaloon neljä erilaista putkitusta, kolmella eri pintamateriaalilla. Talo myös simuloitiin IDA ICEllä, jolla saatiin tietoon vuosittainen energiankulutus. Kolmella eri lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmalla tutkittiin ilma-vesi- ja maalämpöpumppujen tarvitsemia vuosittaisia sähköenergioita. Suuremman putkimäärän aiheuttamat lisäkustannukset laskettiin julkisesti saatavilla olevien hinnastojen perusteella.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että putkituksen tihentäminen ei pienennä elinkaarikustannuksia. Lämpöpumppua käytettäessä säästetään osa rakennuskustannuksista pienemmän menoveden ansiosta, mutta järjestelmän käyttöaikana se ei tule maksamaan itseään takaisin. Lattiat ovat kehityksen myötä viilentyneet ja tulevat vielä viilenemään. Tiheämmällä putkituksella saadaan suurempi teho neliöltä ja tasaisempi lattian pintalämpötila.
Tutkimuksen ulkopuolelle jäi se, miten ihminen tuntee lattian lämpötilan. Oletettavasti tasaisempi lattian lämpötila on mukavampi, se saavutettaisi tiheämmällä putkituksella. Vuoden 2021 asetusten mukaan on kaikki tilat varustettava termostaateilla. Tämä lisännee entisestään lattioiden viilenemistä, kun ei voida käyttää jatkuvaa kiertoa tiloissa, joissa se voisi olla asumismukavuuden kannalta hyväksi. Erityisesti hyvin lämpöä johtavilla lattiapinnoitteilla, kuten kivilattioilla, ongelmat tulevat ensimmäisenä näkymään. Suurempi putkitustiheys tasaa lattian pintalämpötilaa, eikä yksittäisiä putkia ole niin helppo havaita jalalla.