Päivittäistason reittioptimointi kuljetusterminaalissa
Neuvonen, Mikko (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108194
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tutkittiin päivittäistason reittioptimoinnilla saavutettavissa olevia hyötyjä Postin kuljetusterminaalissa. Kohdeyrityksessä oli havaittu nykymallin mukaisen reittioptimoinnin olevan kankea, läpinäkymätön sekä vanhanaikainen. Nykymalli perustui pääosin manuaaliseen työhön sekä historialliseen dataan, eikä siten ottanut optimaalisesti huomioon päivittäistason volyymivaihteluja. Tästä syystä yrityksessä oli suunniteltu FarEye-nimisen päivittäistason reittioptimointisovelluksen käyttöönottoa, jotta kuljetusreittien sisältö voitaisiin optimoida päiväkohtaisesti todellisen tarpeen mukaan.
Työn tavoitteena oli mallintaa työn kohteena olevan kuljetusterminaalin päivittäistason reittioptimointiin liittyvä taktinen ja operatiivinen nykytila sekä kerätä työn kohteena olevien kuljetusvuorojen nykytilan tehokkuutta kuvaavaa dataa yrityksen raporttijärjestelmistä. Nykytilan mallinnuksen jälkeen simuloitiin toteutuneiden käyntipaikkojen perusteella tietokoneoptimoidut kuljetusreitit ja analysoitiin FarEye-järjestelmän soveltuvuutta kohdeyrityksen päivittäisiin reittioptimoinnin tarpeisiin. Nykytilan ongelmiksi havaittiin erityisesti postinumerotasoisesti jaotellut kuljetusreittien jakoalueet sekä olemassa olevien taktisten reittisuunnitelmien reagoimattomuus volyymivaihteluihin.
Simulointien yhteydessä havaittiin päivittäistason reittioptimoinnilla olevan merkityksellistä hyötyä, erityisesti vakiokäyntipaikkoja ja kertatilauksellisia Express 14 -lähetyksiä sisältävien kuljetusreittien osalta. Pelkästään kertatilauksellisia Express 14 -lähetyksiä sisältäneet kuljetusreitit eivät saaneet yhtä merkittävää tehokkuuskasvua simulointien avulla, mutta työn tuloksien perusteella oletettiin kuitenkin hyötyä olevan saavutettavissa ainakin osittain erityisesti, mikäli alueen kuljettajan aluetuntemus on puutteellista.
Simulointien yhteydessä todettiin, ettei simulointiin käytetty FarEye-järjestelmä ollut yrityksen tarpeisiin sopiva päivittäistason reittioptimoinnin osalta. Työn perusteella kohdeyritystä suositeltiin jatkamaan päivittäistason reittioptimoinnin kehitystä, mutta eri järjestelmän avulla.
Työn tavoitteena oli mallintaa työn kohteena olevan kuljetusterminaalin päivittäistason reittioptimointiin liittyvä taktinen ja operatiivinen nykytila sekä kerätä työn kohteena olevien kuljetusvuorojen nykytilan tehokkuutta kuvaavaa dataa yrityksen raporttijärjestelmistä. Nykytilan mallinnuksen jälkeen simuloitiin toteutuneiden käyntipaikkojen perusteella tietokoneoptimoidut kuljetusreitit ja analysoitiin FarEye-järjestelmän soveltuvuutta kohdeyrityksen päivittäisiin reittioptimoinnin tarpeisiin. Nykytilan ongelmiksi havaittiin erityisesti postinumerotasoisesti jaotellut kuljetusreittien jakoalueet sekä olemassa olevien taktisten reittisuunnitelmien reagoimattomuus volyymivaihteluihin.
Simulointien yhteydessä havaittiin päivittäistason reittioptimoinnilla olevan merkityksellistä hyötyä, erityisesti vakiokäyntipaikkoja ja kertatilauksellisia Express 14 -lähetyksiä sisältävien kuljetusreittien osalta. Pelkästään kertatilauksellisia Express 14 -lähetyksiä sisältäneet kuljetusreitit eivät saaneet yhtä merkittävää tehokkuuskasvua simulointien avulla, mutta työn tuloksien perusteella oletettiin kuitenkin hyötyä olevan saavutettavissa ainakin osittain erityisesti, mikäli alueen kuljettajan aluetuntemus on puutteellista.
Simulointien yhteydessä todettiin, ettei simulointiin käytetty FarEye-järjestelmä ollut yrityksen tarpeisiin sopiva päivittäistason reittioptimoinnin osalta. Työn perusteella kohdeyritystä suositeltiin jatkamaan päivittäistason reittioptimoinnin kehitystä, mutta eri järjestelmän avulla.