LAPIN MEHILÄISTALOUS: arktisen hunajantuotannon haasteet ja mahdollisuudet
Ruuska, Teemu (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098022
Tiivistelmä
Lapin mehiläistalouden on tunnistettu olevan pienimuotoista ja hunajantuotannon vähäistä. Mehiläistarhauksen tilaa Lapissa on tutkittu vuosikymmenien aikana pariin otteeseen. Lapin luonnontuotteet ovat arvossaan, ja lappilaiselle hunajalle olisi selvästi enemmän kysyntää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miksi hunajantuotanto Lapissa on niin vähäistä ja millä keinoin alueen mehiläistalous ja hunajantuotantomäärät saataisiin kasvamaan. Opinnäytetyö ottaa osaa Arktinen mehiläistalous -hankkeen tavoitteisiin lisätä Lapin mehiläistarhaajien hunajantuotantoa sekä edistää heidän verkostoitumistaan ja yhteistyötä.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa tuloksia kerättiin teemahaastatteluin, ryhmähaastattelulla sekä kyselytutkimuksella. Menetelmät täydensivät ja varmistivat kerättyjä tietoja sekä ohjasivat tutkimuksen etenemistä asetettujen tutkimuskysymysten määrittämään suuntaan.
Tutkimustulokset varmistivat aiempien Lapin mehiläistarhauksen tilasta tehtyjen tutkimusten tuloksia. Lappilaista hunajaa tarvittaisiin kotimaisilla kuluttajamarkkinoilla sekä teollisuudessa. Ulkomaisilla markkinoilla olisi mahdollisuuksia saada hunajaa kaupaksi hyvällä hinnalla. Lapin mehiläistarhauksen kehittämiselle on tarvetta. Lapissa mehiläistarhaajia on vähän ja toiminta on pääsääntöisesti harrastusmaista. Aktiiviselle yhdistystoiminnalle on tarvetta ja koulutuksille on kysyntää. Ne johtaisivat mehiläistarhaajien ja mehiläispesien määrän kasvuun sekä mehiläistalouden osaamisen kehittymisen ammattimaisempaan suuntaan. Suurempi määrä osaavia tarhaajia ja mehiläispesiä mahdollistaisi lappilaisen hunajantuotannon vastaamaan markkinoiden tarpeita.
Opinnäytetyö toimii esiselvityksenä tuleville Lapin mehiläistalouden kehittämisen suunnitelmille ja hankkeille. Tulokset todentavat tarpeen sekä mahdollisuuden kehittää alueen mehiläistarhaajien koulutusta sekä yhteistyö- ja liiketoimintamalleja esimerkiksi alueen oppilaitosten kanssa yhteisellä hanketoiminnalla. Lappilaisen mehiläistarhaajan olisi mahdollista kasvaa harrastajasta ammattilaiseksi arktisen alueen ominaispiirteet huomioivan koulutuksen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön myötä.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa tuloksia kerättiin teemahaastatteluin, ryhmähaastattelulla sekä kyselytutkimuksella. Menetelmät täydensivät ja varmistivat kerättyjä tietoja sekä ohjasivat tutkimuksen etenemistä asetettujen tutkimuskysymysten määrittämään suuntaan.
Tutkimustulokset varmistivat aiempien Lapin mehiläistarhauksen tilasta tehtyjen tutkimusten tuloksia. Lappilaista hunajaa tarvittaisiin kotimaisilla kuluttajamarkkinoilla sekä teollisuudessa. Ulkomaisilla markkinoilla olisi mahdollisuuksia saada hunajaa kaupaksi hyvällä hinnalla. Lapin mehiläistarhauksen kehittämiselle on tarvetta. Lapissa mehiläistarhaajia on vähän ja toiminta on pääsääntöisesti harrastusmaista. Aktiiviselle yhdistystoiminnalle on tarvetta ja koulutuksille on kysyntää. Ne johtaisivat mehiläistarhaajien ja mehiläispesien määrän kasvuun sekä mehiläistalouden osaamisen kehittymisen ammattimaisempaan suuntaan. Suurempi määrä osaavia tarhaajia ja mehiläispesiä mahdollistaisi lappilaisen hunajantuotannon vastaamaan markkinoiden tarpeita.
Opinnäytetyö toimii esiselvityksenä tuleville Lapin mehiläistalouden kehittämisen suunnitelmille ja hankkeille. Tulokset todentavat tarpeen sekä mahdollisuuden kehittää alueen mehiläistarhaajien koulutusta sekä yhteistyö- ja liiketoimintamalleja esimerkiksi alueen oppilaitosten kanssa yhteisellä hanketoiminnalla. Lappilaisen mehiläistarhaajan olisi mahdollista kasvaa harrastajasta ammattilaiseksi arktisen alueen ominaispiirteet huomioivan koulutuksen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön myötä.