Säilytysajan ja -lämpötilan vaikutus herkkiin hyytymistutkimuksiin

Abstract

Preanalytiikalla tarkoitetaan vaihetta ennen näytteiden analysointia. Se sisältää tutkimuksen valinnan, potilaan tunnistamisen, näytteenoton ja näytteiden käsittelyn sekä lajittelun. Hyvillä preanalyyttisillä toimintatavoilla voidaan vaikuttaa verinäytteen laatuun. Laatuun vaikuttavat myös verinäytteiden käsittely, säilytys ja kuljettaminen. Säilytyksessä on huomioitava, että erilaiset analyytit säilyvät eri aikoja erilaisissa olosuhteissa riippuen muun muassa lämpötilasta ja näytemuodosta.

Hyytymistutkimusnäytteiden avulla tutkitaan veren hyytymisjärjestelmän toimintaa. Hyytymisjärjestelmän toimintaan osallistuvat trombosyytit ja joukko erilaisia proteiineja eli hyytymistekijöitä, jotka säätelevät hyytymisen eri vaiheita. Hyytymistutkimusnäytteet ovat herkkiä ulkoisille tekijöille, joten niiden käsittely vaatii erityistä huolellisuutta.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ja vertailla eri säilytysaikojen- ja lämpötilojen vaikutusta herkkiin hyytymistutkimuksiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää, eroavatko huoneenlämpötilassa ja kuljetuspakkauksessa säilytettyjen tuorenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi neljän ja kahdeksan tunnin säilytyksen jälkeen ja eroavatko pakastenäytteiden tulokset toisistaan tilastollisesti merkittävästi -20 °C ja -40 °C säilytyksen välillä.

Opinnäytetyö tehtiin Fimlabin hemostaasi- ja trombosyyttilaboratoriolle. Näytteenotto ja näytteiden analysointi tapahtui toimeksiantajan laboratoriossa, ja tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia käytetään näytteiden kuljetus- ja säilytysohjeiden muokkaamiseen. Tutkimus suoritettiin keräämällä verinäytteitä 11 osallistujalta ja jakamalla näytteet kahteen ryhmään. Ryhmä 1 säilytettiin huoneenlämmössä ja ryhmä 2 kuljetuslaatikoissa neljä ja kahdeksan tuntia, jonka jälkeen näytteet esikäsiteltiin ja pakastettiin. Kaikki näytteet analysoitiin kahden viikon kuluessa näytteenottohetkestä. Työssä käytettiin viittä erilaista hyytymistutkimusanalyyttia säilytyksen välisten erojen arvioimiseen: APTT:ta, hyytymistekijöiden V, VII, VIII ja von Willebrand tekijän ¬–aktiivisuuksia. Edellä mainittujen analyyttien tiedetään olevan herkkiä ulkoisille tekijöille, joten toimeksiantaja valitsi ne tutkimukseen.

Tämä opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja näytteiden tulokset analysoitiin ryhmien välisten tilastollisten erojen löytämiseen soveltuvilla menetelmillä. Johtopäätöksinä todettiin, että valitut hyytymistutkimukset säilyivät paremmin huoneenlämmössä kuin kuljetuspakkauksessa ja näytteet säilyvät paremmin neljä tuntia kuin kahdeksan tuntia. -20 °C ja - 40 °C vertailussa näytteiden laatu kärsi enemmän -20 °C:ssa, jossa näytteet olivat alttiimpia preanalyyttiselle virheelle.

Preanalytics is the phase before the analysis of samples, that includes selection of the assay, patient identification, blood sampling along with handling and sorting of samples. The quality of a blood sample can be affected with good preanalytic manners. Handling, storage and transportation also affect quality of samples. Samples can be preserved different periods of time in certain conditions depending on desired assays, which must be acknowledged.

Coagulation assays are used to examine the function of haemostasis. Haemostasis requires platelets and a wide variety of specialized proteins to regulate different stages of blood coagulation. Coagulation assays are sensitive to external factors, so they must be handled with particular care.

The purpose of this thesis was to study and compare the effect that different storage time and temperature has on sensitive coagulation assays. The objective was to determine whether there is a significant statistical difference between samples stored in room temperature and cooled transportation boxes in the time span of four and eight hours and samples that were stored in -20 °C and -40 °C for 3, 7 and 14 days. Thesis was conducted for Fimlab Haemostasis and Platelet Laboratory. The sample collection and analysis were performed in the client’s laboratory and the results of this study will be used in sample transportation and storage guidelines.

This study was carried out by collecting blood samples from 11 participants and dividing samples into two groups. Group 1 was stored in room temperature and the group 2 in transportation boxes until the time of pre-processing. Samples were put to freeze right after pre-processing. One sample was pre-processed and frozen 30 minutes after sample collection. All samples were analyzed within two weeks from the time of sample collection. There were five different assays (aPTT, blood clotting factors V, VII, VIII and von Willebrand factor’s activity) which were used as a tool to evaluate differences between storage settings, since these assays are known to be sensitive to external factors and were chosen by the client.

This thesis was carried out as a quantitative study and the sample results were analyzed by using methods suited for finding statistical differences between groups. In conclusion, it was found that the selected coagulation assays were preserved better in a room temperature than in a transportation box and samples were preserved better for four hours than eight hours. In the comparison of -20 °C and -40 °C, it was found that the quality of samples suffered more at -20 °C, since there is a higher risk for a preanalytical error in the freezing process.