Kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen fysioterapia : Kirjallisuuskatsaus
Peräsalmi, Kaisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108405
Tiivistelmä
Kongenitaalinen muskulaarinen torticollis eli synnynnäinen lihasperäinen kierokaula on vastasyntyneiden kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Kongenitaalisessa muskulaarisessa torticolliksessa on kyse lyhentyneestä päännyökkääjälihaksesta, joka aiheuttaa virheasennon, jossa lapsen pää on kallistuneena lyhentyneen lihaksen puolelle ja kiertyneenä vastakkaiselle puolelle. Virheasento on yhteydessä lapsen toimintakykyyn, motoriseen kehitykseen sekä liitännäissairauksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen fysioterapiamenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Uuden lastensairaalan kanssa ja tavoitteena oli koota yhteen, vertailla ja arvioida ajankohtaista tutkimustietoa kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen fysioterapiasta Uuden lastensairaalan hoitohenkilökunnan käyttöön. Työ on tutkielmatyyppinen opinnäytetyö ja tuotoksena on kirjallisuuskatsaus.
Kongenitaalista muskulaarista torticollista hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisin menetelmin, mutta joissain tapauksissa joudutaan tukeutumaan kirurgiseen toimenpiteeseen. Fysioterapialla tilaa voidaan edistää asentohoidolla, liikkuvuusharjoitteilla, manuaalisella käsittelyllä sekä ortooseilla. Lapsen fysioterapeuttinen tutkiminen ja arviointi sekä vanhempien ohjaus ovat tärkeässä roolissa. Fysioterapian päätavoitteina on saavuttaa kaularangan aktiivi- ja passiiviliikkeet lapsen ikätaso huomioiden sekä kehittää kehon symmetriaa.
Hoidon kokonaiskesto on riippuvainen ajankohdasta, jolloin fysioterapia aloitetaan. Kirjallisuudessa on pystytty osoittamaan fysioterapian tehokkuus kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen hoidossa, mutta fysioterapian varsinaisesta sisällöstä on raportoitu vähän. Kiistanalaista on myös se, minkä ikäisenä lapselle kirurginen toimenpide tulisi suorittaa ja kuinka leikkauksen jälkeinen immobilisaatio ja fysioterapia tulisi toteuttaa. Tarve hyväksytylle luokitusjärjestelmälle KMT:n diagnosoinnille ja asteen luokittelulle on edelleen. Hoitomenetelmien asettaminen paremmuusjärjestykseen on vielä haastavaa ja lisää tutkittua tietoa aiheesta tarvitaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen fysioterapiamenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Uuden lastensairaalan kanssa ja tavoitteena oli koota yhteen, vertailla ja arvioida ajankohtaista tutkimustietoa kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen fysioterapiasta Uuden lastensairaalan hoitohenkilökunnan käyttöön. Työ on tutkielmatyyppinen opinnäytetyö ja tuotoksena on kirjallisuuskatsaus.
Kongenitaalista muskulaarista torticollista hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisin menetelmin, mutta joissain tapauksissa joudutaan tukeutumaan kirurgiseen toimenpiteeseen. Fysioterapialla tilaa voidaan edistää asentohoidolla, liikkuvuusharjoitteilla, manuaalisella käsittelyllä sekä ortooseilla. Lapsen fysioterapeuttinen tutkiminen ja arviointi sekä vanhempien ohjaus ovat tärkeässä roolissa. Fysioterapian päätavoitteina on saavuttaa kaularangan aktiivi- ja passiiviliikkeet lapsen ikätaso huomioiden sekä kehittää kehon symmetriaa.
Hoidon kokonaiskesto on riippuvainen ajankohdasta, jolloin fysioterapia aloitetaan. Kirjallisuudessa on pystytty osoittamaan fysioterapian tehokkuus kongenitaalisen muskulaarisen torticolliksen hoidossa, mutta fysioterapian varsinaisesta sisällöstä on raportoitu vähän. Kiistanalaista on myös se, minkä ikäisenä lapselle kirurginen toimenpide tulisi suorittaa ja kuinka leikkauksen jälkeinen immobilisaatio ja fysioterapia tulisi toteuttaa. Tarve hyväksytylle luokitusjärjestelmälle KMT:n diagnosoinnille ja asteen luokittelulle on edelleen. Hoitomenetelmien asettaminen paremmuusjärjestykseen on vielä haastavaa ja lisää tutkittua tietoa aiheesta tarvitaan.