Asiakkaan ylipainon ja terveystottumusten puheeksi ottaminen : kyselytutkimus painonhallintaryhmissä aloittavista asiakkaista
Nurmi, Elisa; Hirvonen, Pinja (2014)
Nurmi, Elisa
Hirvonen, Pinja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137538
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten painonhallintaryhmissä aloittavien ylipainoisten tai lihavien asiakkaiden terveystottumuksia oli otettu puheeksi terveydenhuollossa ennen painonhallintaryhmässä aloittamista. Tutkimuskysymys oli, onko lääkäri tai muu terveydenhoitohenkilö kehottanut vastaanotolla painonhallintaryhmiin hakeutuneita asiakkaita ruokatottumusten muuttamiseen, liikunnan lisäämiseen tai laihduttamiseen. Opinnäytetyö on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Painonhallintaryhmien vaikuttavuus valtimotautien riskitekijöihin ylipainoisilla perusterveydenhuollon asiakkailla HUS-alueella -tutkimuskokonaisuutta.
Opinnäytetyön tutkimusaineiston muodosti 92 Pieni Päätös Päivässä -painonhallintaryhmään osallistuvaa 18–70-vuotiasta asiakasta HUS-alueen kunnista. Opinnäytetyössä käytettiin Pieni Päätös Päivässä –ohjelmaan liittyneessä tutkimuksessa kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Kyselylomakkeesta analysoimme 18 kysymystä vastaajien taustatiedoista, terveyspalvelujen käytöstä, koetusta terveydentilasta, terveystottumusten muuttamisesta ja niiden puheeksi ottamisesta. Analysoimme tulokset ristiintaulukoimalla IBM SPSS Statistics -ohjelman avulla.
Painonhallintaryhmäläiset kokivat terveytensä huonommaksi kuin suomalaisväestö keskimäärin, ja heillä oli enemmän lihavuuden liitännäissairauksia. He olivat muuttaneet terveystottumuksiaan terveellisimmiksi jo ennen ryhmässä aloittamista. Lääkäri oli kehottanut joka toista asiakasta elintapamuutoksiin. Mitä suurempi painoindeksi asiakkaalla oli, sitä useammin lääkäri oli kehottanut laihduttamaan tai muuttamaan ruokatottumuksia. Hoitajat olivat ottaneet ruokatottumukset, liikunnan lisäämisen ja laihduttamisen puheeksi vastaanotoilla hieman lääkäreitä useammin. Ne vastaajat, joita oli kehotettu elintapamuutoksiin, olivat toteuttaneet elintapamuutoksia niitä vastaajia enemmän, joita ei ollut niihin kehotettu.
Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että painoa ei oteta tarpeeksi puheeksi terveydenhuollossa. Suomessa aiheesta tulisi saada enemmän tutkimustietoa suuremmalla otoksella. Ammattihenkilöiden osaamista lihavuuden puheeksi ottamisesta tulisi jatkuvasti kehittää.
Opinnäytetyön tutkimusaineiston muodosti 92 Pieni Päätös Päivässä -painonhallintaryhmään osallistuvaa 18–70-vuotiasta asiakasta HUS-alueen kunnista. Opinnäytetyössä käytettiin Pieni Päätös Päivässä –ohjelmaan liittyneessä tutkimuksessa kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Kyselylomakkeesta analysoimme 18 kysymystä vastaajien taustatiedoista, terveyspalvelujen käytöstä, koetusta terveydentilasta, terveystottumusten muuttamisesta ja niiden puheeksi ottamisesta. Analysoimme tulokset ristiintaulukoimalla IBM SPSS Statistics -ohjelman avulla.
Painonhallintaryhmäläiset kokivat terveytensä huonommaksi kuin suomalaisväestö keskimäärin, ja heillä oli enemmän lihavuuden liitännäissairauksia. He olivat muuttaneet terveystottumuksiaan terveellisimmiksi jo ennen ryhmässä aloittamista. Lääkäri oli kehottanut joka toista asiakasta elintapamuutoksiin. Mitä suurempi painoindeksi asiakkaalla oli, sitä useammin lääkäri oli kehottanut laihduttamaan tai muuttamaan ruokatottumuksia. Hoitajat olivat ottaneet ruokatottumukset, liikunnan lisäämisen ja laihduttamisen puheeksi vastaanotoilla hieman lääkäreitä useammin. Ne vastaajat, joita oli kehotettu elintapamuutoksiin, olivat toteuttaneet elintapamuutoksia niitä vastaajia enemmän, joita ei ollut niihin kehotettu.
Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että painoa ei oteta tarpeeksi puheeksi terveydenhuollossa. Suomessa aiheesta tulisi saada enemmän tutkimustietoa suuremmalla otoksella. Ammattihenkilöiden osaamista lihavuuden puheeksi ottamisesta tulisi jatkuvasti kehittää.