Keskijänniteverkon selvitys
Paavola, Atte (2022)
Paavola, Atte
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118598
Tiivistelmä
Työn toimeksiantaja oli Yara Suomi Oy ja kohteena kemiantehtaiden 10 kV keskijänniteverkko. Työn tarkoituksena oli perehtyä keskijänniteverkon kuormitettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja selvittää kemiantehtaiden keskijänniteverkon kaapeleiden kuormitettavuutta. Edellinen verkon kuormitettavuutta käsittelevä selvitys oli tehty vuonna 1995. Edellisen selvityksen jälkeen verkko on muuttunut ja lasketut kuormitettavuusrajat olivat määritelty ajalta ennen ristisilloitetun polyeteenin (PEX) yleistymistä kaapelieristeenä.
Työssä esiteltiin tehdasalueella käytössä olevat keskijännitekaapelityypit ja käsiteltiin kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia ilmiöitä tarkasteltiin yleisellä tasolla. Verkon kaapeleista, asennustavoista ja olosuhteista kerättiin tietoja, joiden pohjalta jokaisen kaapelin kuormitettavuus laskettiin erikseen. Laskentatapana käytettiin kansallista standardia SFS 5636.
Työn tuloksena jokaiselle kaapeliyhteydelle määritettiin kuormitettavuusraja sekä laskettiin, kuinka paljon kuormitusta on mahdollista nostaa. Selvitettävän verkon keskijännitekaapelit on mitoitettu oikein. Suurimman kuormitusvirran kaapeleissa ei ollut juurikaan varaa kuormituksen nostamiseen, vaan kaapelit on kuormitettu äärimmilleen. Työssä käsiteltiin kaapelin mitoittamista vain kuormitusvirran mukaan, vaikka kaapelin tulee kestää kaikki keskijännitejärjestelmän vikaolosuhteet. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää verkon suojausta suunniteltaessa, ja suojaustarkastelu voisi olla aiheellista.
Työssä esiteltiin tehdasalueella käytössä olevat keskijännitekaapelityypit ja käsiteltiin kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Kaapeleiden kuormitettavuuteen vaikuttavia ilmiöitä tarkasteltiin yleisellä tasolla. Verkon kaapeleista, asennustavoista ja olosuhteista kerättiin tietoja, joiden pohjalta jokaisen kaapelin kuormitettavuus laskettiin erikseen. Laskentatapana käytettiin kansallista standardia SFS 5636.
Työn tuloksena jokaiselle kaapeliyhteydelle määritettiin kuormitettavuusraja sekä laskettiin, kuinka paljon kuormitusta on mahdollista nostaa. Selvitettävän verkon keskijännitekaapelit on mitoitettu oikein. Suurimman kuormitusvirran kaapeleissa ei ollut juurikaan varaa kuormituksen nostamiseen, vaan kaapelit on kuormitettu äärimmilleen. Työssä käsiteltiin kaapelin mitoittamista vain kuormitusvirran mukaan, vaikka kaapelin tulee kestää kaikki keskijännitejärjestelmän vikaolosuhteet. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää verkon suojausta suunniteltaessa, ja suojaustarkastelu voisi olla aiheellista.