Työhyvinvointi etätyössä
Pelli, Sanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118629
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää etätyön vaikutusta työhyvinvointiin, kun etätyötä on tehty enemmän viimeisten vuosien aikana. Tarkoituksena oli löytää työntekijöille konkreettisia arkisia keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kun työskennellään etänä. Tavoitteena oli selvittää työntekijöiden tämänhetkinen tila ja löytää tulevaisuudelle keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseksi, niin yksilö kuin työyhteisötasolla. Etätyö tulee kuitenkin olemaan tulevaisuudessa yksi työskentelytapa, joten sen kehittäminen aiempien kokemusten perusteella oli tärkeää. Toimeksiantajana toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli HUS ja tutkimuksen kohteena oli Hyvinkään sairaala. Kohderyhmäksi valikoitui seitsemän eri yksikköä ja niiden satunnaisesti tai säännöllisesti etätyötä tekevät työntekijät.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jolloin valitulle kohderyhmälle tehtiin kysely Webropol- kyselytyökalua käyttäen. Kysely lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla ja se toteutettiin aikavälillä 14.3-1.4.2022. Kysymysten aiheet olivat yleisesti etätyön tekeminen, etätyön vaikutus työhyvinvointiin ja etätyön johtaminen. Kysymykset pohjautuivat teoriaosuuteen ja etenkin työhyvinvoinnin portaat menetelmään. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 34, jolloin vastausprosentti oli 56. Vastauksia tarkasteltiin yleisellä tasolla, koska joidenkin yksiköiden vastausprosentti jäi alhaiseksi, jolloin johtopäätöksiä ei voida tehdä.
Tulosten mukaan etätyö on vaikuttanut positiivisesti työhyvinvointiin. Eniten haasteita koettiin työn ja vapaa-ajan sekoittumisessa, ergonomiassa sekä sisäisessä viestinnässä ja tiedonkulussa. Kehittämiskohteiksi valittiin seitsemän kohdetta: ergonomia, tauot, prosessit sujuvaksi, sisäinen viestintä ja tiedonkulku, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, etätyön pelisäännöt sekä yhteydenpito ja vuorovaikutus. Näistä kehittämiskohteista annettiin käytännön vinkkejä teoriaan perustuen, kuinka niitä saataisiin arjessa kehitettyä. Lisäksi luotiin ohjeistus, jossa oli arkisia vinkkejä niin yksilö kuin työyhteisötasoisesti.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jolloin valitulle kohderyhmälle tehtiin kysely Webropol- kyselytyökalua käyttäen. Kysely lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla ja se toteutettiin aikavälillä 14.3-1.4.2022. Kysymysten aiheet olivat yleisesti etätyön tekeminen, etätyön vaikutus työhyvinvointiin ja etätyön johtaminen. Kysymykset pohjautuivat teoriaosuuteen ja etenkin työhyvinvoinnin portaat menetelmään. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 34, jolloin vastausprosentti oli 56. Vastauksia tarkasteltiin yleisellä tasolla, koska joidenkin yksiköiden vastausprosentti jäi alhaiseksi, jolloin johtopäätöksiä ei voida tehdä.
Tulosten mukaan etätyö on vaikuttanut positiivisesti työhyvinvointiin. Eniten haasteita koettiin työn ja vapaa-ajan sekoittumisessa, ergonomiassa sekä sisäisessä viestinnässä ja tiedonkulussa. Kehittämiskohteiksi valittiin seitsemän kohdetta: ergonomia, tauot, prosessit sujuvaksi, sisäinen viestintä ja tiedonkulku, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, etätyön pelisäännöt sekä yhteydenpito ja vuorovaikutus. Näistä kehittämiskohteista annettiin käytännön vinkkejä teoriaan perustuen, kuinka niitä saataisiin arjessa kehitettyä. Lisäksi luotiin ohjeistus, jossa oli arkisia vinkkejä niin yksilö kuin työyhteisötasoisesti.