Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa työskentelevien osastonhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista muutostilanteissa

Abstract

Työelämä on jatkuvaa muutosta globalisaation, digitalisaation ja informaatioteknologian osalta. Terveydenhuollon rakenneuudistuksen vuoksi esihenkilöiden työnkuva muuttuu ja johdettavana on yhä suurempia yksiköitä ja laajempia vastuualueita. Esihenkilöiden työnhallinnan tunnetta haastavat ja kuormitusta lisäävät moninaiset tekijät. Lähijohtaminen on organisaation menestymisen kannalta olennainen voimavara, joten on erityisen tärkeää, että esihenkilöt huolehtivat omasta työhyvinvoinnistaan ja palautumisestaan sekä saavat siihen tukea organisaatiolta. Organisaatio on velvollinen ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin haasteita ja edistämään työhyvinvointia tarjoamalla erilaisia tukimuotoja.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää psykiatrian yksiköissä toimivien lähiesihenkilöiden eli osastonhoitajien omakohtaisten kokemusten kautta työhyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia tekijöitä työtehtävien muuttuessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa psykiatrian yksiköissä toimivien osastonhoitajien kokemuksista työtehtävien muuttuessa ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin. Tutkimusosuus perustui fenomenologiseen lähestymistapaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimilla yksilöhaastatteluilla, joissa tutkittiin, millaiseksi osastonhoitajat kokivat työhyvinvointinsa, miten työnantaja oli edistänyt osastonhoitajien työhyvinvointia työtehtävien muuttuessa ja miten osastonhoitajat toivovat työhyvinvointiansa edistettävän. Tutkimushaastatteluiden aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Kehittämisosuuden tarkoituksena oli tuottaa tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta yhteistyökumppanin kanssa uusia keinoja ja välineitä osastonhoitajien työhyvinvoinnin tukemiseen. Kehittämisosuudessa järjestettiin yhteiskehittämistapaamisen kohderyhmän ja yhteistyökumppanin kanssa, missä yhteistoiminnallisen toiminnan kautta työstettiin lyhyen ja pitkän aikavälin kehityskohteita osastonhoitajien työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Tutkimustuloksien mukaan organisaatiossa tapahtuvilla muutoksilla oli aina vaikutusta työhyvinvointiin. Osastonhoitajien työnkuvaan kohdistui paljon vaatimuksia eri suunnilta. Työnhyvinvoinnin kokemus oli henkilökohtainen, mutta siitä oli löydettävissä yhteisiä tekijöitä. Ylemmän johdon toiminta jäi usein etäiseksi ja koettiin helposti työtä kuormittavana tekijänä. Yhteistyön merkitys korostui kaikilla haastateltavilla. Osastonhoitajien työnkuvan selkeyttämiseen ja rajaamiseen koettiin suurta tarvetta. Tuloksien perusteella on tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvointiin, sillä se vaikuttaa suoraan koko organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Jatkokehittämistyö voisikin kohdistua ylemmän johdon toimintaan, tiedottamisen ja yhteistyön kehittämiseen organisaation sisällä.