Narratiivinen kirjallisuuskatsaus terveydenhuollon tekoälypohjaisista ratkaisuista sekä näiden eettisistä näkökulmista: bioetiikan näkökulma
Wallenius, Mika (2022)
Wallenius, Mika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128757
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koskien terveydenhuollon tekoälypohjaisia ratkaisuita sekä näiden eettisiä näkökulmia. Eettisiä näkökulmia katsauksessa käsiteltiin pääosin potilaiden sekä ammattilaisten näkökulmista tarkasteltuina. Opinnäytetyön teoriapohja sekä viitekehys rakentui tekoälyn ja etiikan julkaisuille sekä bioetiikan viitekehykselle sovellettuna. Työssä käytettiin teoriasidonnaista lähestymistapaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä tiedonhakuja Cochrane library-, CINAHL complete-, Google Scholar- ja Pubmed library- tietokantoihin. Aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Katsauksen lopullisen aineiston muodostivat 12 eri lähdettä. Aineistoa käsiteltiin tutkimuskysymyksen mukaisesti, joka oli ”Mitä eettisiä näkökulmia voidaan löytää aiemmista tutkimuksista terveydenhuollon tekoälypohjaisten rat-kaisuiden kohdalta, kansalaisten sekä ammattilaisten näkökulmista käsin?”. Lisäksi aineiston käsittelyä ohjasi bioetiikan näkökulmat.
Opinnäytetyön tulosten mukaan terveydenhuollon tekoälyyn pohjautuvien ratkaisuiden mukaantuloon liittyy kansalaisten ja ammattilaisten näkökulmin tarkasteltuna sekä mahdollisuuksia että uhkia. Merkittävät mahdollisuudet liittyvät tekoälyyn perustuvien ratkaisuiden tuomiin mahdollisiin kustannussäästöihin terveydenhuollon sektorilla, lääketieteen kehityksen nopeutumiseen sekä yhteiskunnan yleiseen hyvään tähtääviin toi-miin. Merkittäviin uhkiin puolestaan liittyvät tämän tutkimuksen perusteella haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asema tekoälyjärjestelmien käytön kokonaisuudessa, tietoturvaan liittyvät todennäköiset ongelmat sekä potilaiden autonomiaan liittyvät kysymykset tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tuli myös esille, että tietyissä teemoissa ammattilaisten ja potilaiden intressit ja toiveet tekoälyjärjestelmien tulevaisuuden suhteen poikkesivat paikka paikoin toisistaan. Tutkimuksessa todettiin, että eettisiä kehyksiä on myös aiheen suhteen saatavilla, mutta niiden käytäntöön implementointi on vielä ollut osin puutteellista.
Jatkotutkimusaiheiksi tutkija ehdottaa tutkittaviksi keinoja, joilla kansalaiset sekä ammattilaiset saadaan paremmin tietoisiksi tekoälyjärjestelmistä, niiden mahdollisuuksista sekä rajoitteista. Lisäksi tulee tutkia keinoja, joilla voidaan varmistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallisuus tekoälyjärjestelmien käytössä sekä niiden eettisessä kehittämisessä. Tietoturvaan liittyvien riskien tunnistaminen sekä näihin vastaaminen tulisi myös olla aktiivisen tutkimuksen kohteena. The thesis project was carried out as descriptive literature review, concerning artificial intelligence-based solutions in health care and their ethical aspects. Ethical aspects were discussed on the review primarily from the perspectives of health care patients, health care professionals and experts. The theoretical basis and framework of the thesis were built on the publications of artificial intelligence and ethics. The theoretical basis was also constructed via the bioethical framework. The work used a theory-linked approach.
The thesis project was carried out by searching the Cochrane library, CINAHL complete, Google Scholar and PubMed library databases. Firstly, the material was selected according to the inclusion and exclusion criteria. The final material for the review consisted of 12 different sources. Secondly, the material was processed in accordance with the research question” What ethical perspectives can be found in previous research on arti-ficial intelligence solutions in health care, from the perspectives of citizens as well as professionals?” In addition, the processing of the material was guided by the various aspects of bioethics.
In conclusion, according to the results of the thesis, the introduction of solutions based on artificial intelligence in health care involves both opportunities and threats from the perspectives of citizens and profes-sionals. Significant opportunities relate to the potential cost savings of using artificial intelligence solutions in health care sector, the acceleration of medical development and the overall good to society. In contrast to this, significant threats, based on this study, include the position of vulnerable people in the use of artificial intelligence, the likely problems with data security and future issues related to patients’ autonomy. The study also found that in certain themes, the interests and aspirations of professionals and patients regarding the future of artificial intelligence differed from place to place. The study found that ethical frameworks are also available on the subject, but their implementation in practice has still been partially deficient.
As a topic for further research, the researcher suggests examining ways to make citizens and professionals more aware of artificial intelligence systems, their possibilities, and limitations. In addition, ways should be explored to ensure, in particular, the participation of vulnerable people in the use and ethical development of artificial intelligence systems. Identifying and responding to security risks should also be a subject of active research.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä tiedonhakuja Cochrane library-, CINAHL complete-, Google Scholar- ja Pubmed library- tietokantoihin. Aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Katsauksen lopullisen aineiston muodostivat 12 eri lähdettä. Aineistoa käsiteltiin tutkimuskysymyksen mukaisesti, joka oli ”Mitä eettisiä näkökulmia voidaan löytää aiemmista tutkimuksista terveydenhuollon tekoälypohjaisten rat-kaisuiden kohdalta, kansalaisten sekä ammattilaisten näkökulmista käsin?”. Lisäksi aineiston käsittelyä ohjasi bioetiikan näkökulmat.
Opinnäytetyön tulosten mukaan terveydenhuollon tekoälyyn pohjautuvien ratkaisuiden mukaantuloon liittyy kansalaisten ja ammattilaisten näkökulmin tarkasteltuna sekä mahdollisuuksia että uhkia. Merkittävät mahdollisuudet liittyvät tekoälyyn perustuvien ratkaisuiden tuomiin mahdollisiin kustannussäästöihin terveydenhuollon sektorilla, lääketieteen kehityksen nopeutumiseen sekä yhteiskunnan yleiseen hyvään tähtääviin toi-miin. Merkittäviin uhkiin puolestaan liittyvät tämän tutkimuksen perusteella haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asema tekoälyjärjestelmien käytön kokonaisuudessa, tietoturvaan liittyvät todennäköiset ongelmat sekä potilaiden autonomiaan liittyvät kysymykset tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tuli myös esille, että tietyissä teemoissa ammattilaisten ja potilaiden intressit ja toiveet tekoälyjärjestelmien tulevaisuuden suhteen poikkesivat paikka paikoin toisistaan. Tutkimuksessa todettiin, että eettisiä kehyksiä on myös aiheen suhteen saatavilla, mutta niiden käytäntöön implementointi on vielä ollut osin puutteellista.
Jatkotutkimusaiheiksi tutkija ehdottaa tutkittaviksi keinoja, joilla kansalaiset sekä ammattilaiset saadaan paremmin tietoisiksi tekoälyjärjestelmistä, niiden mahdollisuuksista sekä rajoitteista. Lisäksi tulee tutkia keinoja, joilla voidaan varmistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallisuus tekoälyjärjestelmien käytössä sekä niiden eettisessä kehittämisessä. Tietoturvaan liittyvien riskien tunnistaminen sekä näihin vastaaminen tulisi myös olla aktiivisen tutkimuksen kohteena.
The thesis project was carried out by searching the Cochrane library, CINAHL complete, Google Scholar and PubMed library databases. Firstly, the material was selected according to the inclusion and exclusion criteria. The final material for the review consisted of 12 different sources. Secondly, the material was processed in accordance with the research question” What ethical perspectives can be found in previous research on arti-ficial intelligence solutions in health care, from the perspectives of citizens as well as professionals?” In addition, the processing of the material was guided by the various aspects of bioethics.
In conclusion, according to the results of the thesis, the introduction of solutions based on artificial intelligence in health care involves both opportunities and threats from the perspectives of citizens and profes-sionals. Significant opportunities relate to the potential cost savings of using artificial intelligence solutions in health care sector, the acceleration of medical development and the overall good to society. In contrast to this, significant threats, based on this study, include the position of vulnerable people in the use of artificial intelligence, the likely problems with data security and future issues related to patients’ autonomy. The study also found that in certain themes, the interests and aspirations of professionals and patients regarding the future of artificial intelligence differed from place to place. The study found that ethical frameworks are also available on the subject, but their implementation in practice has still been partially deficient.
As a topic for further research, the researcher suggests examining ways to make citizens and professionals more aware of artificial intelligence systems, their possibilities, and limitations. In addition, ways should be explored to ensure, in particular, the participation of vulnerable people in the use and ethical development of artificial intelligence systems. Identifying and responding to security risks should also be a subject of active research.