Biopankki-0-näytteen laaduntarkkailun kehittäminen : suositus Helsingin Biopankin nestelaboratoriolle
Flinkman, Heli (2022)
Flinkman, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128739
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat biopankin perusverinäytteen, B-Bio-0- näytteen, laatuun ja millä menetelmillä näytteiden laatua voidaan arvioida. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingin Biopankin nestelaboratorio, joka halusi kehittää omia käytäntöjään näytteiden laaduntarkkailussa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Helsingin Biopankin nestelaboratoriolle laadittu suositus verinäytteiden laaduntarkkailumenetelmien kehittämisestä. Suositus perustui aiheesta kirjoitettuihin tieteellisiin tutkimuksiin sekä kyselyyn, joka lähetettiin Suomen muille biopankeille.
Tieteellisiä tutkimuksia verinäytteiden laaduntarkkailusta haettiin niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tietokannoista. Aineiston valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota julkaisuvuoteen, jotta kerätty tieto olisi ajantasaista. Tieteellisten tutkimusten tueksi laaditut kysymykset lähetettiin yhteensä yhdeksälle suomalaiselle biopankille, joista neljä vastasi kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia eri laaduntarkkailuun liittyviä menetelmiä muilla Suomen biopankeilla on ja onko ne koettu toimiviksi.
Opinnäytetyössä selvisi, että tavallisimmat verinäytteen laatuun vaikuttavat syyt johtuvat verisolujen hajoamisesta eli hemolyysistä, näytteen korkeasta lipidipitoisuudesta eli lipemiasta ja keltaisuutta aiheuttavasta ikteriasta, joka johtuu näytteen suuresta bilirubiinipitoisuudesta. Hemolyysiä, lipemiaa ja ikteriaa voidaan mitata silmämääräisesti esimerkiksi tarkastelemalla näytteen värimuutoksia. Automaattiset analysaattorit ovat kuitenkin korvaamassa silmämääräisen tarkastelun. Esimeriksi spektrofotometriaan perustuvat analysaattorit ovat lukuisten tutkimusten perusteella todettu laadukkaiksi, luotettaviksi ja helppokäyttöisiksi laaduntarkkailun välineiksi. Spektrofotometriaa hyödynnetään myös HIL-mittauksissa, jonka avulla voidaan määrittää yhdellä mittauksella näytteessä olevan hemolyysin, lipemian ja ikterian voimakkuus.
Kyselyn tuloksena nousivat esiin sähköiset laatujärjestelmät osana laadunvarmistusta. Myös näytteisiin liittyvä olosuhdevalvonta, kuten näytteiden säilytyslämpötilojen seuranta, koettiin merkittäväksi laaduntarkkailun välineeksi. Merkittäväksi koettiin myös osallistuminen sisäisiin ja ulkoisiin vertailumittauksiin. Lisäksi suunnitelma toiminnan kehittämisestä ja riskienhallinnasta toimii tärkeänä osana laboratorion laaduntarkkailua.
Syntyneen suosituksen perusteella Helsingin Biopankin nestelaboratorio pystyy sekä kehittämään jo olemassa olevia käytäntöjään että ottamaan uusia laadunvarmistusmenetelmiä käyttöönsä. Näytteiden laaduntarkkailun kehittyminen takaa luotettavampia tutkimustuloksia antaen arvokasta tietoa tutkijoille. Suositus antaa uusia näkökulmia monipuolisista laadunvarmistusmenettelyistä ja kun ne ovat kunnossa, voi Helsingin Biopankin nestelaboratorio hakea myös pätevyyden toteamista eli akkreditointia.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Helsingin Biopankin nestelaboratoriolle laadittu suositus verinäytteiden laaduntarkkailumenetelmien kehittämisestä. Suositus perustui aiheesta kirjoitettuihin tieteellisiin tutkimuksiin sekä kyselyyn, joka lähetettiin Suomen muille biopankeille.
Tieteellisiä tutkimuksia verinäytteiden laaduntarkkailusta haettiin niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tietokannoista. Aineiston valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota julkaisuvuoteen, jotta kerätty tieto olisi ajantasaista. Tieteellisten tutkimusten tueksi laaditut kysymykset lähetettiin yhteensä yhdeksälle suomalaiselle biopankille, joista neljä vastasi kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia eri laaduntarkkailuun liittyviä menetelmiä muilla Suomen biopankeilla on ja onko ne koettu toimiviksi.
Opinnäytetyössä selvisi, että tavallisimmat verinäytteen laatuun vaikuttavat syyt johtuvat verisolujen hajoamisesta eli hemolyysistä, näytteen korkeasta lipidipitoisuudesta eli lipemiasta ja keltaisuutta aiheuttavasta ikteriasta, joka johtuu näytteen suuresta bilirubiinipitoisuudesta. Hemolyysiä, lipemiaa ja ikteriaa voidaan mitata silmämääräisesti esimerkiksi tarkastelemalla näytteen värimuutoksia. Automaattiset analysaattorit ovat kuitenkin korvaamassa silmämääräisen tarkastelun. Esimeriksi spektrofotometriaan perustuvat analysaattorit ovat lukuisten tutkimusten perusteella todettu laadukkaiksi, luotettaviksi ja helppokäyttöisiksi laaduntarkkailun välineiksi. Spektrofotometriaa hyödynnetään myös HIL-mittauksissa, jonka avulla voidaan määrittää yhdellä mittauksella näytteessä olevan hemolyysin, lipemian ja ikterian voimakkuus.
Kyselyn tuloksena nousivat esiin sähköiset laatujärjestelmät osana laadunvarmistusta. Myös näytteisiin liittyvä olosuhdevalvonta, kuten näytteiden säilytyslämpötilojen seuranta, koettiin merkittäväksi laaduntarkkailun välineeksi. Merkittäväksi koettiin myös osallistuminen sisäisiin ja ulkoisiin vertailumittauksiin. Lisäksi suunnitelma toiminnan kehittämisestä ja riskienhallinnasta toimii tärkeänä osana laboratorion laaduntarkkailua.
Syntyneen suosituksen perusteella Helsingin Biopankin nestelaboratorio pystyy sekä kehittämään jo olemassa olevia käytäntöjään että ottamaan uusia laadunvarmistusmenetelmiä käyttöönsä. Näytteiden laaduntarkkailun kehittyminen takaa luotettavampia tutkimustuloksia antaen arvokasta tietoa tutkijoille. Suositus antaa uusia näkökulmia monipuolisista laadunvarmistusmenettelyistä ja kun ne ovat kunnossa, voi Helsingin Biopankin nestelaboratorio hakea myös pätevyyden toteamista eli akkreditointia.