Kivunhoidon ydintoimintojen toteutuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aikuisia kirurgisia potilaita hoitavilla vuodeosastoilla vuonna 2022
Stig, Mervi (2022)
Stig, Mervi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118713
Tiivistelmä
Suomessa tehdään päivittäin keskimäärin noin 1000 kipua aiheuttavaa toimenpidettä. Leikkauksen jälkeinen voimakas kipu lisää riskiä kivun kroonistumiseen ja huonontaa elämänlaatua sekä hidastaa toipumista. Tämän vuoksi kivunhoitoa tulisi toteuttaa suositusten mukaisesti, näyttöön perustuen. Kroonistunut kipu, sekä pidentyneet hoitojaksot huonon kivunhoidon seurauksena ovat merkittäviä ongelmia yhteiskunnalle. Laadukkaalla kivunhoidolla saadaan aikaiseksi lyhyempiä hoitojaksoja, suuria säästöjä sekä parempaa elämänlaatua yksilöille.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä HUSin kanssa. HUSissa on lähdetty edistämään näyttöön perustuvaa toimintaa kivunhoidossa luomalla kivunhoidon care bundle eli kivunhoidon ydintoiminnot. Kivunhoidon ydintoimintojen avulla seurataan kuukausittain osastokohtaisesti näyttöön perustuvan kivunhoidon toteutumista. Ensisijaisensa opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka aikuisen kirurgisen potilaan kivunhoito toteutuu HUS alueella. Toissijaisena tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät estävät kivunhoidon toteutumista.
Kyselytutkimuksella on selvitetty poikkileikkauksena kahdelta päivältä aikuisia potilaita hoitavilta kirurgisilta vuodeosastoilta, kivunhoidon toteutumista. Kivunhoidon toteutumista on tarkasteltu prosentuaalisina osuuksina. Kvalitatiivisin menetelmin tarkastellaan kivunhoidon toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että kivunhoidon toteutumisessa on tapahtunut parannusta aikaisempaan verrattuna. Merkittävimmiksi kivunhoidon toteutumista edistäväksi tekijöiksi nousivat vastaajien mukaan, perehdytys, lisäkoulutus ja kertaus, yhteiset toimintatavat, säännöllinen kipulääkitys sekä moniammatillisen tiimin käyttäminen. Estäviä tekijöitä olivat puutteellinen kirjaaminen, potilaan kognitio, kiire ja ajanpuute sekä yhteisten toimintatapojen puuttuminen.
Vaikka suunta on hyvä ja kivunhoidon toteuttamisessa on tapahtunut parannusta, edelleen vain 1/5 osalla kirurgisista vuodeosaston potilaista kivunhoitoa toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että kivunhoito ei vieläkään toteudu toivotulla tavalla. Kivunhoidon prosessi vaatii vielä kehittämistä ja mahdollisten uusien protokollien luomista sekä hoitajien koulutusta, jotta näyttöön perustuva ja tasalaatuinen kivunhoito saadaan toteutettua toivotulla tavalla.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä HUSin kanssa. HUSissa on lähdetty edistämään näyttöön perustuvaa toimintaa kivunhoidossa luomalla kivunhoidon care bundle eli kivunhoidon ydintoiminnot. Kivunhoidon ydintoimintojen avulla seurataan kuukausittain osastokohtaisesti näyttöön perustuvan kivunhoidon toteutumista. Ensisijaisensa opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka aikuisen kirurgisen potilaan kivunhoito toteutuu HUS alueella. Toissijaisena tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät estävät kivunhoidon toteutumista.
Kyselytutkimuksella on selvitetty poikkileikkauksena kahdelta päivältä aikuisia potilaita hoitavilta kirurgisilta vuodeosastoilta, kivunhoidon toteutumista. Kivunhoidon toteutumista on tarkasteltu prosentuaalisina osuuksina. Kvalitatiivisin menetelmin tarkastellaan kivunhoidon toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että kivunhoidon toteutumisessa on tapahtunut parannusta aikaisempaan verrattuna. Merkittävimmiksi kivunhoidon toteutumista edistäväksi tekijöiksi nousivat vastaajien mukaan, perehdytys, lisäkoulutus ja kertaus, yhteiset toimintatavat, säännöllinen kipulääkitys sekä moniammatillisen tiimin käyttäminen. Estäviä tekijöitä olivat puutteellinen kirjaaminen, potilaan kognitio, kiire ja ajanpuute sekä yhteisten toimintatapojen puuttuminen.
Vaikka suunta on hyvä ja kivunhoidon toteuttamisessa on tapahtunut parannusta, edelleen vain 1/5 osalla kirurgisista vuodeosaston potilaista kivunhoitoa toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että kivunhoito ei vieläkään toteudu toivotulla tavalla. Kivunhoidon prosessi vaatii vielä kehittämistä ja mahdollisten uusien protokollien luomista sekä hoitajien koulutusta, jotta näyttöön perustuva ja tasalaatuinen kivunhoito saadaan toteutettua toivotulla tavalla.