Suotonauhapuristimen lietteen käsittelyn tehostaminen ja toimintavarmuuden parantaminen
Haukipuro, Tuomas (2014)
Haukipuro, Tuomas
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086594
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Ruukki Metals Oy:n Raahen tehtaan kuumanauhavalssaamolle kevään 2014 aikana. Työn aihe tuli ajankohtaiseksi, kun huomattiin, että suotonauhapuristimen suotonauhat tukkeutuvat ajoittain. Työssä tutkittiin suotonauhapuristimen tehokkuuteen ja toimintavarmuuteen liittyviä asioita sekä kehitysehdotuksia löydettyihin epäkohtiin.
Työ tehtiin tutkimustyönä ja menetelminä käytettiin näyteanalyyseja, kirjallisuuden tutkimista, tuotannon testauksia sekä Rautaruukin työntekijöiden haastatteluja. Näyteanalyysien avulla tutkittiin tervan ja öljyn määrää lietteissä. Tervan ja öljyn määrä vaihteli erityisesti terässulatolta tulevassa lietteessä. Työn aikana lietepumppujen ohjausmuutokset toteutettiin tasaisemman terva- ja öljypitoisuuden saamiseksi. Työssä tehtyjen muutosten tavoitteena on saada suotonauhojen vaihtomäärä noin 2 - 3 vaihtoon vuodessa. Suotonauhojen tukkeuttavat alkuaineet tutkittiin mattonäytteistä alkuaineanalyysi eli eds-spektrin avulla. Tukkeuttavat aineet ovat pääosin rauta noin 70 % ja kalsium noin 25 %. Toisen suotonauhapuristimen hankinta ei ole tarpeen nauhavalssaamolla.
Jatkokehityskohteita ovat muun muassa suotopatjasakeuttimen palauttaminen alkuperäiseen toimintakuntoon sekä kalkin syöttöongelmien poistaminen automaation avulla.
Työ tehtiin tutkimustyönä ja menetelminä käytettiin näyteanalyyseja, kirjallisuuden tutkimista, tuotannon testauksia sekä Rautaruukin työntekijöiden haastatteluja. Näyteanalyysien avulla tutkittiin tervan ja öljyn määrää lietteissä. Tervan ja öljyn määrä vaihteli erityisesti terässulatolta tulevassa lietteessä. Työn aikana lietepumppujen ohjausmuutokset toteutettiin tasaisemman terva- ja öljypitoisuuden saamiseksi. Työssä tehtyjen muutosten tavoitteena on saada suotonauhojen vaihtomäärä noin 2 - 3 vaihtoon vuodessa. Suotonauhojen tukkeuttavat alkuaineet tutkittiin mattonäytteistä alkuaineanalyysi eli eds-spektrin avulla. Tukkeuttavat aineet ovat pääosin rauta noin 70 % ja kalsium noin 25 %. Toisen suotonauhapuristimen hankinta ei ole tarpeen nauhavalssaamolla.
Jatkokehityskohteita ovat muun muassa suotopatjasakeuttimen palauttaminen alkuperäiseen toimintakuntoon sekä kalkin syöttöongelmien poistaminen automaation avulla.