Covid-19-pandemian vaikutus sairaanhoitajien työhyvinvointiin : systemoitu kirjallisuuskatsaus
Olin, Lene (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128854
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää COVID-19-pandemian vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tavoitteena oli saada tietää mitkä tekijät vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin sairaalaympäristössä COVID-19 kaltaisen pandemian aikana. Tarkoitus oli, että esimiehet voisivat hyödyntää tätä tieto jatkossa sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Terveydenhuoltohenkilöstön toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisellä on suuri merkitys pandemian hallinnassa (Laukkala ym. 2020).
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta, jonka avulla koottiin yhteen aikaisempia tutkimuksia. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2022 neljästä tietokannasta; Cinahl, PubMed, ProQuest Central ja ScienceDirect. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 10 tutkimusta, jotka täyttivät tarkkaan määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tutkimukset oli tehty kahdeksassa Euroopan maassa. Valittujen tutkimusten laatu arvioitiin JBI laadunkriteereillä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kaikissa tutkimuksissa oli tutkittu työhyvinvointia estäviä tekijöitä. Kahdeksassa tutkimuksessa oli tutkittu myös työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tulosten mukaan työhyvinvointia edistävät ja estävät tekijät liittyivät työntekijöihin, organisaatioon, yhteisöllisyyteen, yhteiskuntaan ja potilastyöhön. Työntekijöihin ja organisaatioon liittyviä tekijöitä oli tutkittu eniten. Työhyvinvointia estäviä tekijöitä oli selkeästi työhyvinvointia edistäviä tekijöitä enemmän. Keskeisiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousivat läheisten, kollegoiden ja organisaation tuki, sitoutuminen työhön ja koronapandemiaan liittyvä ohjeistus. Työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat mielenterveyteen liittyvät tekijät, riittämättömyys, epätietoisuus tulevasta, koronapandemian vuoksi eristäytyminen, eettinen dilemma, raskas työ, resurssien puute, tyytymättömyys organisaatiojohdon toimintaan, työolosuhteet ja työyhteisön tuen puute.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että koronapandemian aikana sairaanhoitajien työhyvinvointiin on vaikuttanut monet tekijät, suurimmilta osin työhyvinvointia estäviä tekijöitä. Koronapandemia koskettaa tällä hetkellä koko maailmaa ja hoitohenkilökunnan hyvinvointi on avainasemassa terveydenhuollon kantokyvyn säilyttämiseksi. Siksi onkin tärkeää pitää heidän jaksamisestaan huolta. Hoitohenkilökunnan työhyvinvointia tulisi edistää jatkossa aktiivisemmin.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta, jonka avulla koottiin yhteen aikaisempia tutkimuksia. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2022 neljästä tietokannasta; Cinahl, PubMed, ProQuest Central ja ScienceDirect. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 10 tutkimusta, jotka täyttivät tarkkaan määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tutkimukset oli tehty kahdeksassa Euroopan maassa. Valittujen tutkimusten laatu arvioitiin JBI laadunkriteereillä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kaikissa tutkimuksissa oli tutkittu työhyvinvointia estäviä tekijöitä. Kahdeksassa tutkimuksessa oli tutkittu myös työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tulosten mukaan työhyvinvointia edistävät ja estävät tekijät liittyivät työntekijöihin, organisaatioon, yhteisöllisyyteen, yhteiskuntaan ja potilastyöhön. Työntekijöihin ja organisaatioon liittyviä tekijöitä oli tutkittu eniten. Työhyvinvointia estäviä tekijöitä oli selkeästi työhyvinvointia edistäviä tekijöitä enemmän. Keskeisiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousivat läheisten, kollegoiden ja organisaation tuki, sitoutuminen työhön ja koronapandemiaan liittyvä ohjeistus. Työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat mielenterveyteen liittyvät tekijät, riittämättömyys, epätietoisuus tulevasta, koronapandemian vuoksi eristäytyminen, eettinen dilemma, raskas työ, resurssien puute, tyytymättömyys organisaatiojohdon toimintaan, työolosuhteet ja työyhteisön tuen puute.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että koronapandemian aikana sairaanhoitajien työhyvinvointiin on vaikuttanut monet tekijät, suurimmilta osin työhyvinvointia estäviä tekijöitä. Koronapandemia koskettaa tällä hetkellä koko maailmaa ja hoitohenkilökunnan hyvinvointi on avainasemassa terveydenhuollon kantokyvyn säilyttämiseksi. Siksi onkin tärkeää pitää heidän jaksamisestaan huolta. Hoitohenkilökunnan työhyvinvointia tulisi edistää jatkossa aktiivisemmin.