Voimaharjoittelulla lisää liikkuvuutta : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Voimaharjoittelu ja nivelten liikkuvuus on monesti nähty toistensa vastakohtina. Voimaa kehittävän harjoittelun on ajateltu heikentävän liikkuvuutta ja kovan harjoittelun on nähty vaativan vastapainokseen erilaisia kehonhuollon menetelmiä, kuten staattista ja dynaamista venyttelyä. Vastakkainasettelusta huolimatta aktiivinen liike vaatii aina voimaa ja heikentyneellä lihasvoimalla on nähty yhteys myös rajoittuneeseen liikkuvuuteen. Voimaharjoittelun useista positiivisista vaikutuksista puhutaan paljon, mutta harvemmin mainitaan harjoittelun olevan myös nivelten liikelaajuuksia lisäävä liikuntamuoto.

Opinnäytetyön tarkoituksena on pyrkiä selvittämään kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisiin tuloksiin tutkimuksissa on päädytty ja millaisia johtopäätöksiä näiden tulosten perusteella voidaan tehdä. Tavoitteena on luoda pohjaa keskustelulle siitä, voiko voimaharjoittelu toimia myös liikkuvuusharjoitteluna, vai tuleeko voimaharjoittelu ja liikkuvuuden kehittäminen pitää edelleen selkeästi erillään toisistaan.

Tässä työssä mukailtiin systemaattisen tiedonhaun menetelmiä ja tähän yhdistettyä manuaalista hakua. Katsaukseen otettiin mukaan tuoreimpia tutkimuksia, joissa käsiteltiin hieman eri tavoilla toteutettua voimaharjoittelua ja harjoittelujaksojen yhteyttä nivelten liikelaajuuksiin. Tuloksissa pyrittiin kiinnittämään myös hieman huomiota muihin liikkuvuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja näiden muutoksiin.

Katsauksessa selvisi, että laadukkaasti toteutetulla voimaharjoittelulla pystytään lisäämään liikkuvuutta eri nivelissä, varsinkin alaraajojen osalta. Positiivisia tuloksia saatiin sekä perinteisellä voimaharjoittelulla että eksentrisellä harjoittelulla. Liikkuvuudessa havaittiin kehitystä niin aiemmin harjoitelleiden kuin harjoittelemattomienkin kohdalla. Vain kahden tutkimuksen kohdalla voimaharjoittelun vaikutus liikkuvuuteen oli hyvin vähäinen. Toisessa näistä nähtiin harjoittelun jopa lisäävän passiivista jäykkyyttä. Lisätutkimuksille on tarvetta, jotta voimaharjoittelun yhteyttä liikkuvuuteen voidaan kartoittaa entistä laajemmin.