Musiikilla muistoihin : musiikin välittömät vaikutukset dementiaa sairastavan mielialaan

Abstract

Tämä opinnäytetyö liittyy projektiin Osaamisen vahvistaminen kliinisessä hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuoruuden ajan musiikin kuuntelun välittömiä vaikutuksia dementiaa sairastavan mielialaan. Tavoitteena on vahvistaa musiikin käyttöä hoitotyössä ja esitellä lyhytaikaisen musiikin käytön vaikutuksia potilaan mielialaan.

Aineisto on kerätty helmikuussa 2014 havainnoimalla keskivaikeasti tai vaikeasti dementiaa sairastavia palvelukeskuksen asiakkaita ennen musiikki-interventiota, sen aikana ja välittömästi sen jälkeen. Omahoitajat havainnoivat asiakkaiden välittömiä reaktioita ja arvioivat mielialan muutoksia kehittelemäni havainnointilomakkeen pohjalta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että nuoruuden aikaisen musiikin kuuntelulla on välittömiä mielialaan liittyviä vaikutuksia. Suurimmaksi osaksi nämä vaikutukset ovat mielialaa kohottavia, mutta osassa tuloksista myös mielialaa laskevia. Kokonaisuutena kuitenkin tutkittavien mieliala pysyi omahoitajien kuvaamana samanlaisena tai kohosi.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön hoitotyössä yksinkertaisena ja nopeana keinona kohottaa dementiaa sairastavan mielialaa. Taitava hoitaja tuntee potilaansa ja voi potilaalle sopivan musiikin avulla parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua.

This study was related to a project which helps to confirm know-how in clinical nursing. The purpose of this study was to explain immediate effects of youth-time music to people who suffer from dementia.

I collected the data of this study in February 2014 by observing a service center’s clients who suffer from mid-severe or severe dementia. Nurses who knew their clients best observed immediate reactions and measured changes in mood of clients before, during and after music intervention. This was done by help of observation form I self-designed. I analyzed the data by using the content of the qualitative analysis.

The results showed that listening of youth-time music has immediate effects related to mood. Mostly these effects raised mood, but some of the results also lowered mood. Altogether, though, nurses who knew their clients best described that mood of the clients remained at least at the same stage or rised.

The results lead to the conclusion that nurses can use youth-time music in their daily work in simple and fast way to rise the mood of the people who suffer from dementia. Skilled nurse knows his/hers patients and with suitable music to patient nurse can improve patient’s ability to function and quality of life.