Kriittisesti sairastuneen lapsipotilaan siirtokuljetusta edistävät tai estävät tekijät
Kuparinen, Pauliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139097
Tiivistelmä
Tämän integroidun systemoidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka edistävät tai estävät kriittisesti sairastuneen lapsipotilaan turvallista siirtokuljetusta sairaalasta toiseen. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää potilasturvallista lapsipotilaan siirtokuljetusta. Tutkimuskysymys, johon kirjallisuuskatsauksessa etsittiin vastausta, oli: ”Mitkä tekijät edistävät ja estävät kriittisesti sairaan lapsipotilaan potilasturvallista siirtoa sairaalasta toiseen?” Tutkimusaineiston haku suoritettiin CINAHLin, PubMedin, ProQuest Centralin ja ScienceDirectin tietokannoista ja se rajattiin vuosien 2016-2021 välille. Tutkimusaineisto, joka laatuarvioitiin JBI:n (Joan Briggs Institute) arviointikriteerien mukaan, koostui 21 tutkimuksesta sekä artikkelista. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia eli laadullista analyysimenetelmää.
Laadullisen aineiston analyysin jälkeen tärkeimmiksi kriittisen lapsipotilaan siirtokuljetusta edistäviksi tekijöiksi muodostuivat hoidon priorisointi ja organisointi, lapsipotilaisiin erikoistunut siirtotiimi, tiimityö, oikea hoitolinja, raportointi, stabilointi, kirjaaminen, telelääketiede, koulutus ja kommunikaatio. Tärkeimmiksi kriittisen lapsipotilaan siirtokuljetusta estäviksi tekijöiksi tutkimuksista nousivat laadullisen aineiston analyysin jälkeen pitkät välimatkat, väärin kohdennettu hoito, odotusajat, vaillinainen kommunikaatio, koulutetun henkilöstön puute, välineistön puute, riittämätön stabilointi ja protokollien puute.
Tämän integroidun ja systemoidun kirjallisuuskatsauksen tulosten avulla pystytään tulevaisuudessa kehittämään tai yhtenäistämään kriittisesti sairastuneiden lapsipotilaiden siirtokuljetuksia Suomessa. Jatkotutkimusideana on kartoittaa Suomen ensihoidon osaaminen kriittisesti sairastuneiden lasten siirtokuljetuksista kansallisen kyselytutkimuksen avulla, jotta tiedetään, mikä on Suomen vastasyntyneiden teho-osastojen sekä ensihoitohenkilöstön osaaminen ja tietämys lapsipotilaiden siirtokuljetuksista.
Laadullisen aineiston analyysin jälkeen tärkeimmiksi kriittisen lapsipotilaan siirtokuljetusta edistäviksi tekijöiksi muodostuivat hoidon priorisointi ja organisointi, lapsipotilaisiin erikoistunut siirtotiimi, tiimityö, oikea hoitolinja, raportointi, stabilointi, kirjaaminen, telelääketiede, koulutus ja kommunikaatio. Tärkeimmiksi kriittisen lapsipotilaan siirtokuljetusta estäviksi tekijöiksi tutkimuksista nousivat laadullisen aineiston analyysin jälkeen pitkät välimatkat, väärin kohdennettu hoito, odotusajat, vaillinainen kommunikaatio, koulutetun henkilöstön puute, välineistön puute, riittämätön stabilointi ja protokollien puute.
Tämän integroidun ja systemoidun kirjallisuuskatsauksen tulosten avulla pystytään tulevaisuudessa kehittämään tai yhtenäistämään kriittisesti sairastuneiden lapsipotilaiden siirtokuljetuksia Suomessa. Jatkotutkimusideana on kartoittaa Suomen ensihoidon osaaminen kriittisesti sairastuneiden lasten siirtokuljetuksista kansallisen kyselytutkimuksen avulla, jotta tiedetään, mikä on Suomen vastasyntyneiden teho-osastojen sekä ensihoitohenkilöstön osaaminen ja tietämys lapsipotilaiden siirtokuljetuksista.