Oikeudellinen isyys, kun lapsen vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa
Enbuska, Johanna (2014)
Enbuska, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137578
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää miten lapsi, jonka vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa, saa oikeudellisen isän. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Miten isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuvat? 2) Milloin isyysasia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä? 3) Miten isyys kumotaan ja miksi? 4) Millaisia muutoksia isyyslain kokonaisuudistamisprosessin eri vaiheissa on ehdotettu?
Opinnäytetyön keskeinen tutkimusmenetelmä on lainoppi, joka tutkii oikeusnormeja ja niiden ajatussisältöjä. Työni kannalta tärkein laki on isyyslaki (700/1975). Muita oleellisia lähteitä ovat olleet lain esityöt, oikeuskirjallisuus, oikeustapaukset sekä isyyslain uudistamishankkeen asiakirjat. Oikeuskirjallisuudesta tärkeimpinä ovat toimineet Gottbergin Perhesuhteet ja lainsäädäntö sekä Kankaan Perhe- ja perintöoikeuden alkeet. Opinnäytetyössä on käytetty myös laadullista tutkimusmenetelmää kolmen teemahaastattelun muodossa. Aiheeseen liittyen on haastateltu kahden erikokoisen kunnan lastenvalvojaa sekä avoliitossa asuvaa äitiä.
Isyyden selvittämisessä hankitaan tietoja, joiden perusteella miehen isyys voidaan vahvistaa. Äidin kotipaikan lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä. Kun lastenvalvoja selvittämisen jälkeen katsoo, että miehen isyys on näytetty toteen, hän varaa miehelle tilaisuuden tunnustaa isyytensä. Tunnustaminen alkaa tunnustamistahdonilmaisun antamisella, minkä jälkeen lastenvalvojan hyväksyy ja maistraatti voimaansaattaa tunnustamisen. Isyys tunnustetaan henkilökohtaisesti viranomaisen edessä. Isyyden vahvistamiskannetta on oikeus ajaa lapsella ja miehellä. Mies voi ajaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt isyyden tunnustamista. Alaikäisen lapsen puolesta kannetta ajaa lastenvalvoja. Jos lapsi on kuollut, isyyden vahvistamista koskevaa oikeudenkäyntiä ei voida enää panna vireille tai jatkaa. Jos mies on kuollut, isyyden vahvistamiseksi käytävässä oikeudenkäynnissä vastaajiksi haastetaan hänen oikeudenomistajansa. Aviomiehen isyys kumoutuu, kun toinen mies tunnustaa isyytensä ja maistraatti vahvistaa tunnustamisen. Tällöin lapsen äidin ja äidin aviomiehen täytyy hyväksyä tunnustaminen. Jos lapsi on saanut isän tunnustamisen kautta, tuomioistuin voi vahvistaa kanteen johdosta, ettei isyytensä tunnustanut mies ole lapsen isä. Isyyslain uudistamistyöryhmä ehdottaa mietinnössään (56/2013), että äidin oikeus vastustaa isyyden selvittämistä poistettaisiin. Työryhmä ehdottaa, että miehelle annettaisiin tietyissä tilanteissa mahdollisuus tunnustaa isyytensä jo äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää sekä joissain tapauksissa lapsen kuoleman jälkeen.
Jatkotutkimusideoina voisi olla tulevan isyyslain käsittely samalla tavalla kuin tämä opinnäytetyö käsittelee nykyistä isyyslakia tai huoltajuus- ja elatusasioihin perehtyminen.
Opinnäytetyön keskeinen tutkimusmenetelmä on lainoppi, joka tutkii oikeusnormeja ja niiden ajatussisältöjä. Työni kannalta tärkein laki on isyyslaki (700/1975). Muita oleellisia lähteitä ovat olleet lain esityöt, oikeuskirjallisuus, oikeustapaukset sekä isyyslain uudistamishankkeen asiakirjat. Oikeuskirjallisuudesta tärkeimpinä ovat toimineet Gottbergin Perhesuhteet ja lainsäädäntö sekä Kankaan Perhe- ja perintöoikeuden alkeet. Opinnäytetyössä on käytetty myös laadullista tutkimusmenetelmää kolmen teemahaastattelun muodossa. Aiheeseen liittyen on haastateltu kahden erikokoisen kunnan lastenvalvojaa sekä avoliitossa asuvaa äitiä.
Isyyden selvittämisessä hankitaan tietoja, joiden perusteella miehen isyys voidaan vahvistaa. Äidin kotipaikan lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä. Kun lastenvalvoja selvittämisen jälkeen katsoo, että miehen isyys on näytetty toteen, hän varaa miehelle tilaisuuden tunnustaa isyytensä. Tunnustaminen alkaa tunnustamistahdonilmaisun antamisella, minkä jälkeen lastenvalvojan hyväksyy ja maistraatti voimaansaattaa tunnustamisen. Isyys tunnustetaan henkilökohtaisesti viranomaisen edessä. Isyyden vahvistamiskannetta on oikeus ajaa lapsella ja miehellä. Mies voi ajaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt isyyden tunnustamista. Alaikäisen lapsen puolesta kannetta ajaa lastenvalvoja. Jos lapsi on kuollut, isyyden vahvistamista koskevaa oikeudenkäyntiä ei voida enää panna vireille tai jatkaa. Jos mies on kuollut, isyyden vahvistamiseksi käytävässä oikeudenkäynnissä vastaajiksi haastetaan hänen oikeudenomistajansa. Aviomiehen isyys kumoutuu, kun toinen mies tunnustaa isyytensä ja maistraatti vahvistaa tunnustamisen. Tällöin lapsen äidin ja äidin aviomiehen täytyy hyväksyä tunnustaminen. Jos lapsi on saanut isän tunnustamisen kautta, tuomioistuin voi vahvistaa kanteen johdosta, ettei isyytensä tunnustanut mies ole lapsen isä. Isyyslain uudistamistyöryhmä ehdottaa mietinnössään (56/2013), että äidin oikeus vastustaa isyyden selvittämistä poistettaisiin. Työryhmä ehdottaa, että miehelle annettaisiin tietyissä tilanteissa mahdollisuus tunnustaa isyytensä jo äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää sekä joissain tapauksissa lapsen kuoleman jälkeen.
Jatkotutkimusideoina voisi olla tulevan isyyslain käsittely samalla tavalla kuin tämä opinnäytetyö käsittelee nykyistä isyyslakia tai huoltajuus- ja elatusasioihin perehtyminen.