Terveyden edistämisen interventiot synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä
Ågrén, Jenna; Nousiainen, Elvi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139155
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan depressiota eli masennusoireyhtymää, joka on alkanut kuukauden tai vaihtoehtoisesti muutamien kuukausien kuluttua synnytyksestä. Synnytyksen jälkeen ilmenevää masennusta esiintyy Suomessa 10-15 prosentilla synnyttäneistä naisista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveyden edistämisen interventioita synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä sekä sitä, millaisia tuloksia niillä on saatu aikaan. Aihe rajattiin koskemaan synnytyksen jälkeisen masennuksen primaaripreventiota eli varsinaista sairauden ehkäisyä. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa kätilökoulutukselle synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyyn tähdätyistä terveyden edistämisen interventioista ja niiden hyödyllisyydestä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin soveltaen systemaattista tiedonhakua käyttäen CINAHL, PubMed ja Medic -tietokantoja sekä manuaalista tiedonhakua. Tiedonhaussa käytettiin kirjallisuuskatsauksen asiasanoja katkaisten sekä yhdistellen, eri tietokantojen ohjeet huomioiden. Opinnäytetyön aineisto koostui 11 tutkimusartikkelista, jotka kaikki olivat satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) aikaväliltä 2012-2022. Aineisto oli englanninkielinen ja artikkelien tutkimukset oli toteutettu kuudessa eri maassa. Aineistona käytetyt artikkelit numeroitiin artikkelitaulukon järjestyksen mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Artikkeleista poimittiin 98 ilmaisua, jotka vastasivat kahteen asetettuun tutkimuskysymykseen. Ilmaisut käännettiin suomen kielelle, pelkistettiin ja ryhmiteltiin edelleen ala- (n=35), ylä- (n=8) ja pääluokkiin (n=2).
Opinnäytetyön tulosten perusteella synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyyn pyrittiin vaikuttamaan henkilökohtaisten voimavarojen ja tiedon lisäämisen, sosiaalisen tuen, toiminnallisen harjoittelun ja lisäravinteiden käytön avulla. Interventioiden vaikutukset vaihtelivat tulosten mukaan merkittävistä positiivisista vaikutuksista ei-vaikuttaviin tuloksiin. Tulosten perusteella CBT:hen eli kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan sekä IPT:hen eli ihmissuhdeterapiaan pohjautuvat koulutusohjelmat vaikuttivat olevan tehokkaita interventioita synnytyksen jälkeisen masennuksen eli PPD:n ehkäisyssä. Sen sijaan liikunnan lisäämisellä ja lisäravinteiden käytöllä ei tulosten perusteella todettu olevan vaikutusta. Tutkimuksissa käytettiin alaluokissa (n=35) esitettyjen interventiokeinojen yhdistelmiä, minkä vuoksi tulosten tarkastelussa oli hankala arvioida yksittäisten keinojen vaikuttavuutta.
Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa synnytyksen jälkeiseen masennukseen tehdyistä terveyden edistämisen interventioista ja niiden vaikuttavuudesta, mitä kätilökoulutus voi mahdollisesti käyttää hyväksi. Aihetta on tutkittu vielä melko vähän, vaikka synnytyksen jälkeinen masennus on tilastollisesti kohtalaisen yleistä. Kulttuurierojen vuoksi jatkotutkimusta voisi kohdistaa tulevaisuudessa synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyn interventioihin erityisesti suomalaisten naisten keskuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin soveltaen systemaattista tiedonhakua käyttäen CINAHL, PubMed ja Medic -tietokantoja sekä manuaalista tiedonhakua. Tiedonhaussa käytettiin kirjallisuuskatsauksen asiasanoja katkaisten sekä yhdistellen, eri tietokantojen ohjeet huomioiden. Opinnäytetyön aineisto koostui 11 tutkimusartikkelista, jotka kaikki olivat satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) aikaväliltä 2012-2022. Aineisto oli englanninkielinen ja artikkelien tutkimukset oli toteutettu kuudessa eri maassa. Aineistona käytetyt artikkelit numeroitiin artikkelitaulukon järjestyksen mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Artikkeleista poimittiin 98 ilmaisua, jotka vastasivat kahteen asetettuun tutkimuskysymykseen. Ilmaisut käännettiin suomen kielelle, pelkistettiin ja ryhmiteltiin edelleen ala- (n=35), ylä- (n=8) ja pääluokkiin (n=2).
Opinnäytetyön tulosten perusteella synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyyn pyrittiin vaikuttamaan henkilökohtaisten voimavarojen ja tiedon lisäämisen, sosiaalisen tuen, toiminnallisen harjoittelun ja lisäravinteiden käytön avulla. Interventioiden vaikutukset vaihtelivat tulosten mukaan merkittävistä positiivisista vaikutuksista ei-vaikuttaviin tuloksiin. Tulosten perusteella CBT:hen eli kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan sekä IPT:hen eli ihmissuhdeterapiaan pohjautuvat koulutusohjelmat vaikuttivat olevan tehokkaita interventioita synnytyksen jälkeisen masennuksen eli PPD:n ehkäisyssä. Sen sijaan liikunnan lisäämisellä ja lisäravinteiden käytöllä ei tulosten perusteella todettu olevan vaikutusta. Tutkimuksissa käytettiin alaluokissa (n=35) esitettyjen interventiokeinojen yhdistelmiä, minkä vuoksi tulosten tarkastelussa oli hankala arvioida yksittäisten keinojen vaikuttavuutta.
Opinnäytetyön tulokset antavat tietoa synnytyksen jälkeiseen masennukseen tehdyistä terveyden edistämisen interventioista ja niiden vaikuttavuudesta, mitä kätilökoulutus voi mahdollisesti käyttää hyväksi. Aihetta on tutkittu vielä melko vähän, vaikka synnytyksen jälkeinen masennus on tilastollisesti kohtalaisen yleistä. Kulttuurierojen vuoksi jatkotutkimusta voisi kohdistaa tulevaisuudessa synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyn interventioihin erityisesti suomalaisten naisten keskuudessa.