Työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen: Viitasaaren kaupungin asumispalvelu yksikössä
Jalkanen, Minttu; Nenonen, Katja (2022)
Jalkanen, Minttu
Nenonen, Katja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159316
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä Viitasaaren kaupungin asumispalvelu yksikössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista työmenetelmää. Aineistoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin asumispalvelu yksikössä ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Kohderyhmäksi valikoitui asumispalvelu yksikön esihenkilöt ja henkilöstö. Tutkimus toteutettiin keväällä 2022. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Viitasaaren kaupungin perusturva.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä asumispalvelu yksikössä sekä kuinka vastuualueet on jaettu esihenkilöiden ja organisaation kesken. Opinnäytetyössä kuvataan työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä esihenkilöiden ja organisaation näkökulmasta. Työhyvinvointi on laaja-alainen käsite, jonka vuoksi aihe on rajattu selkeästi esihenkilöiden ja organisaation näkökulmiin.
Analyysimenetelmäksi valittiin teemoittelu. Teemoittelussa haastatteluaineistosta valitaan tutkimuskysymyksen kannalta olennaisia kokonaisuuksia sekä toistuvasti esiintyviä aiheita, teemoja havainnollistamaan aineistosta valitaan sitaatteja eli suoria lainauksia aineistosta.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on, kuinka työhyvinvointia johdetaan ja miten työhyvinvointia kehitetään asumispalvelu yksikössä. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä ovat esihenkilöiden ja organisaation vastuualueet työhyvinvoinnin toteutumisessa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella selvisi, että yksikön henkilöstö on melko tyytyväinen työhönsä ja heidän kokemuksensa työhyvinvoinnin johtamisesta on melko hyvä. Tulosten mukaan asumispalvelu yksikössä on yleisesti hyvä työilmapiiri ja tuen saaminen työyhteisöltä koetaan tukevan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työn sisältöön ja toteutukseen vaikuttaminen sekä palautteen saaminen työyhteisöltä ja esihenkilöiltä koetaan tärkeänä. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiskohteina nähdään työterveyshuollon kanssa yhteistyön parantaminen, työntekijöiden tasavertainen kohtelu ja kehityskeskusteluiden kehittäminen.
Toimeksiantaja voi hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia arvioidessaan työhyvinvoinnin johtamista ja sen kehittämistä yksikössä sekä koko organisaatiossa. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa uuden työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen kyselyn, jolla voitaisiin selvittää, onko toimenpiteistä ollut hyötyä työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen kannalta. Kysely voitaisiin myös toteuttaa Viitasaaren kaupungin muissa asumispalvelun yksiköissä ja toimipisteissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä asumispalvelu yksikössä sekä kuinka vastuualueet on jaettu esihenkilöiden ja organisaation kesken. Opinnäytetyössä kuvataan työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä esihenkilöiden ja organisaation näkökulmasta. Työhyvinvointi on laaja-alainen käsite, jonka vuoksi aihe on rajattu selkeästi esihenkilöiden ja organisaation näkökulmiin.
Analyysimenetelmäksi valittiin teemoittelu. Teemoittelussa haastatteluaineistosta valitaan tutkimuskysymyksen kannalta olennaisia kokonaisuuksia sekä toistuvasti esiintyviä aiheita, teemoja havainnollistamaan aineistosta valitaan sitaatteja eli suoria lainauksia aineistosta.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on, kuinka työhyvinvointia johdetaan ja miten työhyvinvointia kehitetään asumispalvelu yksikössä. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä ovat esihenkilöiden ja organisaation vastuualueet työhyvinvoinnin toteutumisessa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella selvisi, että yksikön henkilöstö on melko tyytyväinen työhönsä ja heidän kokemuksensa työhyvinvoinnin johtamisesta on melko hyvä. Tulosten mukaan asumispalvelu yksikössä on yleisesti hyvä työilmapiiri ja tuen saaminen työyhteisöltä koetaan tukevan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työn sisältöön ja toteutukseen vaikuttaminen sekä palautteen saaminen työyhteisöltä ja esihenkilöiltä koetaan tärkeänä. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiskohteina nähdään työterveyshuollon kanssa yhteistyön parantaminen, työntekijöiden tasavertainen kohtelu ja kehityskeskusteluiden kehittäminen.
Toimeksiantaja voi hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia arvioidessaan työhyvinvoinnin johtamista ja sen kehittämistä yksikössä sekä koko organisaatiossa. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa uuden työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen kyselyn, jolla voitaisiin selvittää, onko toimenpiteistä ollut hyötyä työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen kannalta. Kysely voitaisiin myös toteuttaa Viitasaaren kaupungin muissa asumispalvelun yksiköissä ja toimipisteissä.