Painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivan massiivipuutalon energiakatselmus
Saari, Sandra (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205149227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205149227
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivan massiivipuutalon energiakatselmus. Tarkoituksena on selvittää, millaisilla rakentamis- ja lämmitysratkaisuilla saataisiin toteutettua mahdollisimman energiatehokas massiivipuinen rakennus, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Suunniteltu rakennus on kaksikerroksinen rivitaloasunto, jossa on noin 140 neliötä. Rakennus sijoittuisi Muhoksen Kirkkosaareen, johon on suunnitteilla uusi asuinalue sekä virkistysalue. Energiatehokkuuden laskenta perustuu ympäristöministeriön laatimaan rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaohjeeseen. Laskennassa on myös käytetty kolmea energiatodistuksen laadintaesimerkkiä. Lähtöarvojen lähteinä käytettiin asetuksia 1010/2017 ja 1048/2017. Laskenta suoritettiin Exceliä käyttäen.
Lämmitysjärjestelmävaihtoehtoina oli kaukolämpö, maalämpö sekä vesi-ilmalämpöpumppu, joilla laskettiin energiatehokkuuden vertailuluku. Nämä lämmitysjärjestelmät valikoituivat laskelmiin, koska niitä voitaisiin hyödyntää uudella asuinalueella ja mistä näkyisivät lämmitysjärjestelmien eroavaisuudet vertailuluvun laskennassa. Ostoenergiankulutuksen pienentämistä varten mukana oli myös aurinkosähkö. Tuloksissa erot näkyivät järjestelmien välillä esimerkiksi, siten että kaukolämmöllä ostoenergiankulutus oli suurin, kun taas maalämmöllä ja vesi-ilmalämpöpumpulla ostoenergiankulutus oli pienempi. Näin ollen energiavertailuluku pieneni mitä vähemmän ostoenergiankulutusta oli.
Lämmitysjärjestelmävaihtoehtoina oli kaukolämpö, maalämpö sekä vesi-ilmalämpöpumppu, joilla laskettiin energiatehokkuuden vertailuluku. Nämä lämmitysjärjestelmät valikoituivat laskelmiin, koska niitä voitaisiin hyödyntää uudella asuinalueella ja mistä näkyisivät lämmitysjärjestelmien eroavaisuudet vertailuluvun laskennassa. Ostoenergiankulutuksen pienentämistä varten mukana oli myös aurinkosähkö. Tuloksissa erot näkyivät järjestelmien välillä esimerkiksi, siten että kaukolämmöllä ostoenergiankulutus oli suurin, kun taas maalämmöllä ja vesi-ilmalämpöpumpulla ostoenergiankulutus oli pienempi. Näin ollen energiavertailuluku pieneni mitä vähemmän ostoenergiankulutusta oli.