Kuulonvarainen musiikin hahmottaminen
Halme, Eveliina (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159322
Tiivistelmä
Omakohtainen kokemus innoitti perehtymään syvemmin kuulonvaraiseen musiikin hahmottamiseen, jota yleisesti kutsutaan nimellä säveltapailu tai solfa. Käytän opinnäytetyössäni nimeä solfa, sillä se on varsin yleinen termi muusikoiden keskuudessa. Perustin ryhmän, jossa musiikkipedagogiopiskelijat pääsivät harjoittamaan korvaa matalalla kynnyksellä. Aloitin solfa-ryhmän ohjaamisen henkilökohtaisesta kiinnostuneisuudesta aihetta kohtaan sekä auttamisen ilosta sellaisille musiikkipedagogiopiskelijoille, jotka kaipaavat siihen lisää treeniä ja apua. Myöhemmin innostuin tekemään aiheesta opinnäytetyön.
Aloitin solfa-ryhmän ohjaamisen syksyllä 2021. Vuoden kestäneen toteutuksen aikana kokeilimme erilaisia harjoituksia korvakuulon kehittämiseksi. Viikoittainen tapaaminen toi säännöllisyyttä ja määrätietoisuutta harjoitteluun, joka auttoi etenemään harjoituksissa järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Tavoitteenani oli antaa vinkkejä ja lisätä motivaatiota oppilaan henkilökohtaiseen harjoitteluun, kokeilemalla erilaisia työskentelytapoja. Pyrimme kehittämään korvaa niin, että jokainen suoriutuu musiikkipedagogikoulutukseen kuuluvasta ear training -kokeesta. Solfa-ryhmän tavoitteellisen harjoittamisen lisäksi tavoitteenani oli laajentaa tietämystäni kuulonvaraisesta musiikin hahmottamisesta ottamalla selvää, millä tavalla ihminen kokee ja tuntee musiikkia aina vauvaiästä aikuisuuteen saakka. Ohjaaminen antoi paljon arvokasta kokemusta ryhmän vetäjänä toimimisesta ja lisäksi pääsin harjoittamaan ja ylläpitämään omaa korvaani säännöllisesti.
Solfa-ryhmän toiminnan aikana perehdyin erilaisiin metodeihin ja toimintatapoihin, jotka auttavat hahmottamaan musiikkia lapsuudessa ja syihin, joiden takia kuulonvaraisessa musiikin hahmottamisessa ilmenee ongelmia aikuisiällä. Dalcroze- ja Orff-pedagogiikka antavat lapselle mahdollisuuden ymmärtää musiikkia kehon, positiivisuuden ja kuuntelun avulla, jotka luovat hyvän perustan muusikkoudelle.
Haastattelin oppilaita kyselykaavakkeen avulla, jonka tavoitteena oli selvittää, auttoivatko solfa-tuntien harjoitukset hahmottamaan musiikkia paremmin. Haastatteluun vastanneet opiskelijat kertoivat olleen tyytyväisiä opetukseen, sillä jokaisen henkilökohtainen taitotaso otettiin hyvin huomioon. Vastausten perusteella kuulonvarainen musiikin hahmottaminen oli auttanut oppilaita hahmottamaan musiikkia paremmin, sillä kehitystä oli tapahtunut musiikillisten asioiden nimeämisessä ja kuulemisessa. Oppilaat oppivat kuuntelemaan sointuja, asteikoita, intervalleja ja rytmejä sekä pääsivät kokeilemaan erilaisia työskentelytapoja muun muassa mielikuvaharjoitteiden avulla.
Aloitin solfa-ryhmän ohjaamisen syksyllä 2021. Vuoden kestäneen toteutuksen aikana kokeilimme erilaisia harjoituksia korvakuulon kehittämiseksi. Viikoittainen tapaaminen toi säännöllisyyttä ja määrätietoisuutta harjoitteluun, joka auttoi etenemään harjoituksissa järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Tavoitteenani oli antaa vinkkejä ja lisätä motivaatiota oppilaan henkilökohtaiseen harjoitteluun, kokeilemalla erilaisia työskentelytapoja. Pyrimme kehittämään korvaa niin, että jokainen suoriutuu musiikkipedagogikoulutukseen kuuluvasta ear training -kokeesta. Solfa-ryhmän tavoitteellisen harjoittamisen lisäksi tavoitteenani oli laajentaa tietämystäni kuulonvaraisesta musiikin hahmottamisesta ottamalla selvää, millä tavalla ihminen kokee ja tuntee musiikkia aina vauvaiästä aikuisuuteen saakka. Ohjaaminen antoi paljon arvokasta kokemusta ryhmän vetäjänä toimimisesta ja lisäksi pääsin harjoittamaan ja ylläpitämään omaa korvaani säännöllisesti.
Solfa-ryhmän toiminnan aikana perehdyin erilaisiin metodeihin ja toimintatapoihin, jotka auttavat hahmottamaan musiikkia lapsuudessa ja syihin, joiden takia kuulonvaraisessa musiikin hahmottamisessa ilmenee ongelmia aikuisiällä. Dalcroze- ja Orff-pedagogiikka antavat lapselle mahdollisuuden ymmärtää musiikkia kehon, positiivisuuden ja kuuntelun avulla, jotka luovat hyvän perustan muusikkoudelle.
Haastattelin oppilaita kyselykaavakkeen avulla, jonka tavoitteena oli selvittää, auttoivatko solfa-tuntien harjoitukset hahmottamaan musiikkia paremmin. Haastatteluun vastanneet opiskelijat kertoivat olleen tyytyväisiä opetukseen, sillä jokaisen henkilökohtainen taitotaso otettiin hyvin huomioon. Vastausten perusteella kuulonvarainen musiikin hahmottaminen oli auttanut oppilaita hahmottamaan musiikkia paremmin, sillä kehitystä oli tapahtunut musiikillisten asioiden nimeämisessä ja kuulemisessa. Oppilaat oppivat kuuntelemaan sointuja, asteikoita, intervalleja ja rytmejä sekä pääsivät kokeilemaan erilaisia työskentelytapoja muun muassa mielikuvaharjoitteiden avulla.