Vieraskielisten perheiden ja lasten lääkehoidon ohjaus ja siihen liittyvät haasteet : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaisia haasteita lasten ja perheiden lääkehoidon ohjaamiseen liittyy eri maista tulevien vieraskielisten perheiden kohdalla. Tavoitteena oli kerätä tietoa lääkehoidon ohjauksesta ja kehittää vieraskielisten perheiden huomioimista terveydenhuollossa. Tutkimuksemme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun lastenhoitotyön kehittämishanketta, jonka tavoitteena on tuottaa sairaanhoitajaopiskelijoille sekä muille hoitotyön ammattilaisille tutkittua tietoa lastenhoitotyön kehittämisen tueksi ja koulutuksen käyttöön.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat: lapsi, perhe, vieraskieliset perheet, ohjaaminen ja lapsen lääkehoito. Aineisto kerättiin Cinahl -ja Medic-tietokannoista sekä manuaalisesti Tutkiva Hoitotyö- ja Hoitotiede-lehdistä. Aineiston rajauksiksi tulivat tutkimukset vuosilta 2011–2021, jotka on julkaistu joko suomen- tai englanninkielisinä vertaisarvioituina tutkimuksina sekä artikkeleina ja näiden piti käsitellä 0–18-vuotiaita lapsia. Opinnäytetyön aineistoksi valittiin yhdeksän kansainvälistä tutkimusta ja kolme kotimaista tutkimusta.

Tulosten mukaan vieraskielisten perheiden kulttuuritaustassa, lääkeosaamisessa ja terveyslukutaidossa on suuria eroja. Tämä tulee huomioida lääkehoidon ohjaamisessa ja sen suunnittelussa. Lasten lääkitysvirheet ovat yleisiä maailmanlaajuisesti ja niillä on kansanterveydellisesti huomattavat vaikutukset kuolleisuudessa, sairastavuudessa ja terveydenhuollon kustannuksissa. Hyödyntämällä paremmin sairaanhoitajan asiantuntijuutta ja panostamalla voimavaraistavaan perhekeskeiseen ohjaukseen, voidaan vaikuttaa vanhempien terveysosaamiseen ja lääkehoidon turvallisuuteen, sekä motivoida perhettä ja lasta vastuunottoon sairaudesta ja lääkityksestä.

Jatkotutkimusehdotuksiamme ovat vieraskielisten perheiden ja hoitohenkilökunnan kokemusten tutkiminen kohtaamiseen, ohjaukseen ja lääkehoitoon liittyen. Lasten lääkehoidon ohjausta ja osaamista pitäisi myös tutkia enemmän, erityisesti imeväisikäisiin suunnatuille tutkimukselle olisi tarve. Terveydenhuollon käyttösyiden selvittäminen olisi tärkeä tutkimuskohde. Voitaisiinko paremmalla lääkehoidon ohjauksella vaikuttaa päivystyskäynteihin?

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajaopinnoissa ja sairaanhoitotyössä lasten hoitotyön ja ohjauksen kehittämisessä. Tuloksista on merkittävää hyötyä myös kehitettäessä vieraskielisten perheiden kohtaamista ja suunnitellessa sekä toteuttaessa heille lääkehoidon ohjausta.