Uudenmaan Pohjatutkimus Oy:n hiilineutraalius
Kärkkäinen, Minna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159283
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli määrittää pohjatutkimuksiin ja pohjarakennesuunnitteluun erikoistuneen yrityksen, Uudenmaan Pohjatutkimus Oy:n, hiilineutraalius. Yrityksen kasvihuonepäästöt laskettiin käyttämällä The Greenhouse Gas -protokollan standardeihin pohjautuvaa hiilijalanjälkilaskuria. Laskenta oli yritykselle ensimmäinen ja perustui vuodelta 2021 kerättyyn dataan.
Hiilijalanjälkeen laskettiin yrityksen toiminnasta aiheutuneet suorat päästöt, ostoenergian päästöt sekä epäsuorat päästöt. Suoriin päästöihin luettiin yrityksen omistaman maastokaluston käytöstä syntyvät polttoainepäästöt. Ostoenergian päästöihin kuuluivat toimitilojen sähkön ja lämmityksen päästöt ja yrityksen epäsuoriin päästöihin sisältyivät energiantuotannosta syntyvät päästöt, toimistotarvikkeet ja jätteet.
Laskennan perusteella todettiin, että yrityksen suorat polttoainepäästöt aiheuttavat suurimman ilmastokuormituksen ja kattavat yli 80 % kokonaishiilijalanjäljestä. Polttoaineiden valmistuksesta syntyneiden kasvihuonepäästöjen määrä vaikutti myös huomattavasti epäsuorien päästöjen osuuteen kokonaishiilijalanjäljestä.
Yrityksen toiminnan muokkaaminen hiilineutraalimmaksi tapahtuu polttoainepäästöjä vähentämällä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla vähentäisi käytöstä syntyvää päästömäärää yli 90 % ja koko elinkaaren aikaisia päästöjäkin yli 50 %.
Kasvihuonepäästöjen saaminen täysin nollaksi ei yrityksen toiminnan kannalta ole mahdollista, mutta päästöjä voidaan kompensoida erilaisin keinoin. Yritystä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja ovat mm. vanhojen suoalueiden metsittäminen tai osuus yhteisomisteisesta hiilinieluksi kasvatetusta metsästä.
Hiilijalanjälkeen laskettiin yrityksen toiminnasta aiheutuneet suorat päästöt, ostoenergian päästöt sekä epäsuorat päästöt. Suoriin päästöihin luettiin yrityksen omistaman maastokaluston käytöstä syntyvät polttoainepäästöt. Ostoenergian päästöihin kuuluivat toimitilojen sähkön ja lämmityksen päästöt ja yrityksen epäsuoriin päästöihin sisältyivät energiantuotannosta syntyvät päästöt, toimistotarvikkeet ja jätteet.
Laskennan perusteella todettiin, että yrityksen suorat polttoainepäästöt aiheuttavat suurimman ilmastokuormituksen ja kattavat yli 80 % kokonaishiilijalanjäljestä. Polttoaineiden valmistuksesta syntyneiden kasvihuonepäästöjen määrä vaikutti myös huomattavasti epäsuorien päästöjen osuuteen kokonaishiilijalanjäljestä.
Yrityksen toiminnan muokkaaminen hiilineutraalimmaksi tapahtuu polttoainepäästöjä vähentämällä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla vähentäisi käytöstä syntyvää päästömäärää yli 90 % ja koko elinkaaren aikaisia päästöjäkin yli 50 %.
Kasvihuonepäästöjen saaminen täysin nollaksi ei yrityksen toiminnan kannalta ole mahdollista, mutta päästöjä voidaan kompensoida erilaisin keinoin. Yritystä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja ovat mm. vanhojen suoalueiden metsittäminen tai osuus yhteisomisteisesta hiilinieluksi kasvatetusta metsästä.