Kiviasennusten työtehot Lippulaivan työmaalla talviolosuhteissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Peab Industri Oy:n tilauksesta ja työn tarkoitus oli tutkia talviolosuhteiden vaikutus kivitöihin infrarakentamisen työmaalla. Tutkimuksessa käytiin läpi Lippulaivan työmaalla talvella 2021–2022 käytetyt sääolosuhteiden aiheuttamat työmenetelmämuutokset ja lisäresursoinnit. Yritys oli arvioinut työtehokertoimen olevan 1,3, tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, oliko se riittävä kerroin, vai onko kerrointa muutettava tulevia projekteja varten. Tutkimuksessa käsitellään ainoastaan tämän työmaan toteutuneita työtehoja ja talvihaittojen tuomaa kustannuslisää, tulokset eivät ole suoraan verrannollisia muihin projekteihin, vaan ainoastaan suuntaa antavia.

Tutkimuksessa käytiin läpi kivimateriaalien ja talvihaittojen teoria puoli, jonka pohjalta ruvettiin tutkimaan Lippulaivan työmaalla tapahtunutta muutosta työtehoissa ja kustannuksissa. Tutkimukseen otettiin mukaan betonikivi, graniittilaatta sekä noppakiveys alueet, muihin kivimateriaaleihin ei otettu kantaa tässä tutkimuksessa. Raakadatan perusteella selvitettiin kesän ja talven ajalta toteutuneet työtehot ja kustannukset per neliömetri asennettua kivipintaa. Nämä tilastot verrattiin keskenään sekä vertaus tehtiin myös Ratu-tilastoista saatuun työtehoon.

Lopputuloksena saatiin tilastot, joiden perusteella todettiin, että valitulla asennuspohjan sulatus- ja lämmitysmetodilla oli suuri merkitys työteho- ja kustannuskertoimiin. Betoni- ja noppakiveys alueilla käytössä ollut Heatwork-roudansulatusvaunu ja höyryauto nostivat työtehokerrointa 1,4, joten käytössä ollut 1,3 oli arvioitu liian pieneksi. Kustannukset per asennettu neliömetri nousivat näillä kivityypeillä 2-3-kertaiseksi. Graniittilaatan asennuspohjan sulatus- ja lämmitysmetodiksi oli valittu säänsuojateltta lämpöpuhaltimella. Tämä valinta nosti työtehokertoimia vain 1,02 ja kustannuksia per asennettu neliömetri 1,55 kertaiseksi.

Yhteenvetona todettiin, että ulkoilmassa tapahtuvien kiviasennusten talvityötehokerroin pitäisi olla vähintään 1,4, kun taas sääsuojateltassa työtehot pysyvät samoina kuin kesäolosuhteissa. Sääsuojateltan käyttö on taloudellista vain silloin kun se mahdollistaa kerralla riittävän neliömäärän asennuksen, jotta sen tuomat kustannukset jakaantuvat riittävän tasaisesti asennetuille neliömetreille.