Työturvallisuuspoikkeamat ensihoidossa
Kortemaa, Tiia (2022)
Kortemaa, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159297
Tiivistelmä
Sairaalan ulkopuolella työskentelevän ensihoitajan työympäristö on jatkuvasti muuttuva ja työ on luonteeltaan nopeatempoista ja ennakoimatonta. Ensihoitaja on työvuoronsa aikana alttiina erilaisille työturvallisuutta vaarantaville tekijöille, jotka aiheutuvat esimerkiksi liikenteestä, väkivallan uhasta ja hankalista työasennoista. Työturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota sekä työnantajan että työntekijöiden toimesta riittävällä ohjeistuksella, ennakoinnilla ja oikeanlaisilla työtavoilla. Työturvallisuuspoikkeamien havainnointi ja raportointi on tärkeä osa paremman työturvallisuuskulttuurin luomista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työturvallisuuspoikkeamia ensihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa ensihoidon työturvallisuutta Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja ehkäistä työturvallisuuspoikkeamien syntymistä. Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelevien ensihoitajien tekemistä työturvallisuuspoikkeamailmoituksista. Aineistoa käsiteltiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin.
Työturvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin tutkittavien kahden vuoden aikana 102 kappaletta. Uhka- ja väkivaltatilanteet etenkin päihtyneiden ja sekavien potilaiden kanssa aiheuttivat 42 % ensihoitajille tapahtuneista työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. Muita syitä työturvallisuuden vaarantumiselle olivat esimerkiksi kaatuminen (8 %), tartuntavaara (6 %) sekä liikenneonnettomuus (4 %). Lähes puolet (49 %) ilmoitetuista työturvallisuuspoikkeamista oli läheltä piti -tilanteita. Varsinaisia työtapaturmia ilmoitettiin 28 kappaletta.
Potilaiden tai muiden läsnä olleiden henkilöiden päihtymystila tai muista syistä johtuva sekavuus oli yleinen myötävaikuttava tekijä työturvallisuuspoikkeaman syntyyn. Työturvallisuuden vaarantumiseen johtaneita tilanteita kuvattiin äkillisiksi ja ennakoimattomiksi ja niiden toistumisen ehkäiseminen koettiin haastavaksi. Työturvallisuuspoikkeamien ehkäisemiseksi ilmoituksia tehneet ensihoitajat kuitenkin ehdottivat koulutuksen lisäämistä, ensihoidon, hätäkeskuksen ja poliisin yhteistyön parantamista sekä työntekijöiden oman huolellisuuden ja ennakoinnin parantamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työturvallisuuspoikkeamia ensihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa ensihoidon työturvallisuutta Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja ehkäistä työturvallisuuspoikkeamien syntymistä. Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelevien ensihoitajien tekemistä työturvallisuuspoikkeamailmoituksista. Aineistoa käsiteltiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin.
Työturvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin tutkittavien kahden vuoden aikana 102 kappaletta. Uhka- ja väkivaltatilanteet etenkin päihtyneiden ja sekavien potilaiden kanssa aiheuttivat 42 % ensihoitajille tapahtuneista työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. Muita syitä työturvallisuuden vaarantumiselle olivat esimerkiksi kaatuminen (8 %), tartuntavaara (6 %) sekä liikenneonnettomuus (4 %). Lähes puolet (49 %) ilmoitetuista työturvallisuuspoikkeamista oli läheltä piti -tilanteita. Varsinaisia työtapaturmia ilmoitettiin 28 kappaletta.
Potilaiden tai muiden läsnä olleiden henkilöiden päihtymystila tai muista syistä johtuva sekavuus oli yleinen myötävaikuttava tekijä työturvallisuuspoikkeaman syntyyn. Työturvallisuuden vaarantumiseen johtaneita tilanteita kuvattiin äkillisiksi ja ennakoimattomiksi ja niiden toistumisen ehkäiseminen koettiin haastavaksi. Työturvallisuuspoikkeamien ehkäisemiseksi ilmoituksia tehneet ensihoitajat kuitenkin ehdottivat koulutuksen lisäämistä, ensihoidon, hätäkeskuksen ja poliisin yhteistyön parantamista sekä työntekijöiden oman huolellisuuden ja ennakoinnin parantamista.