Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus ja hyvityslaskenta taloyhtiössä: KOy Otonkulma
Nyström, Onni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169547
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin yhtiöön sopivan aurinkosähköjärjestelmän koko, hankintahinta ja takaisinmaksuaika. Järjestelmä mitoitettiin niin, ettei sähköä kuitenkaan jää myytäväksi sähköverkkoon vaan tuotettu sähkö käytetään yhtiön yhteiseen tai asukkaiden käyttöön. Työn kohteena oli Mikkelin keskustassa sijaitseva taloyhtiö KOy Otonkulma. Työ katsottiin tarpeelliseksi valtioneuvoston uuden asetuksen myötä, jolla lakia sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta muutettiin niin, että taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmällä tuotettua sähköä voidaan jakaa asukkaille ilman sähkönsiirtomaksuja.
Järjestelmän mitoituksen pohjana käytettiin toteutunutta historiallista keskiarvoista tuntikohtaista auringon säteilydataa. Lisäksi käytössä oli mitoituksen ajalta kesäkuukausien toteutuneet sähkönkulutustiedot, jotta mitoitus olisi mahdollisimman tarkka. Oikean kokoisen järjestelmän laskemiseksi muodostettiin laskentataulukko. Varsinainen kannattavuuslaskenta tehtiin FinSolar hankkeessa tuotetulla taulukolla. Tutkimusongelmana oli kiinteistössä käytettävissä olevan pinta-alan sekä järjestelmän hankintahinnan määrittäminen. Hyvityslaskentamallin käyttöä tarkasteltiin esimerkin kautta sekä käytiin läpi jakoperiaate asukkaille. Tutkimuksen yhteydessä suoritettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli saada käsitys osakkaiden suhtautumisesta aurinkosähköjärjestelmää kohtaan yhtiömuotoisessa omistuksessa.
Työssä saatiin selville kiinteistöön asennettavissa oleva suurin mahdollinen aurinkovoimalan koko, hankintahinta ja takaisinmaksuaika. Tärkeä havainto oli myös, että vaikka kaikki etelän suuntaan käytettävissä olevat tasot katettaisiin aurinkopaneeleilla, ei keskiverto vuotena sähkön tuotannosta kuitenkaan riittäisi jaettavaksi asukkaille. Kesäaikaan järjestelmä riittää juuri kattamaan yhtiön käyttämän sähkönkulutuksen keskipäivällä. Työ antaa kattavan selvityksen aurinkosähkön potentiaalista sekä hyvityslaskennan hyödyntämisestä taloyhtiössä. Toteutetun kyselytutkimuksen avulla taloyhtiölle muodostuu suurpiirteinen käsitys mitä osakkaat aurinkosähköstä taloyhtiössä ajattelevat.
Järjestelmän mitoituksen pohjana käytettiin toteutunutta historiallista keskiarvoista tuntikohtaista auringon säteilydataa. Lisäksi käytössä oli mitoituksen ajalta kesäkuukausien toteutuneet sähkönkulutustiedot, jotta mitoitus olisi mahdollisimman tarkka. Oikean kokoisen järjestelmän laskemiseksi muodostettiin laskentataulukko. Varsinainen kannattavuuslaskenta tehtiin FinSolar hankkeessa tuotetulla taulukolla. Tutkimusongelmana oli kiinteistössä käytettävissä olevan pinta-alan sekä järjestelmän hankintahinnan määrittäminen. Hyvityslaskentamallin käyttöä tarkasteltiin esimerkin kautta sekä käytiin läpi jakoperiaate asukkaille. Tutkimuksen yhteydessä suoritettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli saada käsitys osakkaiden suhtautumisesta aurinkosähköjärjestelmää kohtaan yhtiömuotoisessa omistuksessa.
Työssä saatiin selville kiinteistöön asennettavissa oleva suurin mahdollinen aurinkovoimalan koko, hankintahinta ja takaisinmaksuaika. Tärkeä havainto oli myös, että vaikka kaikki etelän suuntaan käytettävissä olevat tasot katettaisiin aurinkopaneeleilla, ei keskiverto vuotena sähkön tuotannosta kuitenkaan riittäisi jaettavaksi asukkaille. Kesäaikaan järjestelmä riittää juuri kattamaan yhtiön käyttämän sähkönkulutuksen keskipäivällä. Työ antaa kattavan selvityksen aurinkosähkön potentiaalista sekä hyvityslaskennan hyödyntämisestä taloyhtiössä. Toteutetun kyselytutkimuksen avulla taloyhtiölle muodostuu suurpiirteinen käsitys mitä osakkaat aurinkosähköstä taloyhtiössä ajattelevat.