Työhyvinvointia tukeva hybridityöskentelymalli
Pyykönen, Milla (2022)
Pyykönen, Milla
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169527
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena selvittää case-yrityksen henkilöstön valmius ja taito tehdä etätöitä, sekä selvittää kuinka heitä voidaan tukea etätyöskentelyssä. Tutkimuksen avulla pyrin kehittämään case-yrityksen etätyöskentely käytänteitä. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista ja hybridityöskentelystä, jota tarkastelen etätyöskentelyn näkökulmasta. Nämä muodostavat neljä pääkappaletta: Työhyvinvointi, Työkyky, Työhyvinvoinnin seuranta ja mittaaminen, sekä Etä- ja hybridityö. Etätyön aiheuttamat kuormitustekijät, sekä työkykyä tukevat tekijät on hyvä tunnistaa, etätyön jäädessä yhdeksi työmuodoksi. Työkykyä tukevat etäkäytänteet olivat yksi lähtökohta tutkimukselle.
Tutkimus menetelmäksi valikoitui Kvantitaviinen eli määrällinen tutkimus. Määrällinen tutkimus oli case yrityksen kokoon nähden, sekä hajautettua työyhteisöä ajatellen kaikkein kannattavin valinta. Koska määrällisellä tutkimuksella ei pystytä selvittämään asioiden syitä, tutkimuksessa hyödynnettiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tässä työssä laadullinen tutkimus näkyy avoimina kysymyksinä tutkimuslomakkeella. Avoimien kysymysten avulla vastaajilla oli mahdollisuus sanoa mitä he itse haluavat ja näin oli mahdollista saada myös syvällisempää ja ennakoimatonta tutkimusmateriaalia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol kyselylomakkeella. Sähköisenkyselyn vastauksia oli helpompi käsitellä, niiden tallentuessa automaattisesti samaan tietokantaan. Tutkimustuloksien analyysin apuna käytin erilaisia taulukoita.
Tutkimustuloksissa etätyön kuormittaviksi tekijöiksi selvisi työn- ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, huonontunut tauotus, liian suuri työ määrä, työpäivien venyminen, työnteon yksinäisyys, sekä esimiehen huono tavoitettavuus. Henkilöstön työkykyä edistäviksi tekijöiksi selvisi mahdollisuus oman päivärytmin suunnitteluun, lisääntynyt vapaa-aika, elämäntapojen paraneminen, sekä yhteydenpito työkavereihin. Yhteyden pito työkavereihin tapahtui pääasiassa Teams-sovelluksen välillä. Hybridityön luomia mahdollisuuksia ovat tehokkuuden lisääntyminen ja oman työpäivän suunnittelu itselleen sopivaksi.
Tutkimus menetelmäksi valikoitui Kvantitaviinen eli määrällinen tutkimus. Määrällinen tutkimus oli case yrityksen kokoon nähden, sekä hajautettua työyhteisöä ajatellen kaikkein kannattavin valinta. Koska määrällisellä tutkimuksella ei pystytä selvittämään asioiden syitä, tutkimuksessa hyödynnettiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tässä työssä laadullinen tutkimus näkyy avoimina kysymyksinä tutkimuslomakkeella. Avoimien kysymysten avulla vastaajilla oli mahdollisuus sanoa mitä he itse haluavat ja näin oli mahdollista saada myös syvällisempää ja ennakoimatonta tutkimusmateriaalia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol kyselylomakkeella. Sähköisenkyselyn vastauksia oli helpompi käsitellä, niiden tallentuessa automaattisesti samaan tietokantaan. Tutkimustuloksien analyysin apuna käytin erilaisia taulukoita.
Tutkimustuloksissa etätyön kuormittaviksi tekijöiksi selvisi työn- ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, huonontunut tauotus, liian suuri työ määrä, työpäivien venyminen, työnteon yksinäisyys, sekä esimiehen huono tavoitettavuus. Henkilöstön työkykyä edistäviksi tekijöiksi selvisi mahdollisuus oman päivärytmin suunnitteluun, lisääntynyt vapaa-aika, elämäntapojen paraneminen, sekä yhteydenpito työkavereihin. Yhteyden pito työkavereihin tapahtui pääasiassa Teams-sovelluksen välillä. Hybridityön luomia mahdollisuuksia ovat tehokkuuden lisääntyminen ja oman työpäivän suunnittelu itselleen sopivaksi.