Hukkalämmön hyödyntäminen Imatran Voiman alueen lämmityksessä
Kaikkonen, Essi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169698
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli energiaselvityksen tekeminen Imatran Voiman alueelle ja hukkalämmön hyödyntäminen alueen lämmityksessä. Alueella on vanhoja suojeltuja rakennuksia ja suunnitteilla uusia. Energiaselvitys on hyvä tehdä uusia asuinalueita suunniteltaessa. Työn toimeksiantajana toimii Oy Culmentor Ltd, jolta saatiin tarvittavat lähtötiedot. Työ aloitettiin laskemalla alueen lämpötehontarve. Laskelmien ja niiden avulla tehdyn pysyvyyskäyrän perusteella pystyttiin arvioimaan erilaisten lämmöntuotantomuotojen soveltuvuutta alueelle.
Alueella on vesivoimalaitos, jonka generaattorit tuottavat hukkalämpöä. Hukkalämmön hyödyntämistä alueen lämmöntuotannossa pohdittiin matalalämpöisen alueverkon kautta. Hukkalämpö riittäisi lähes kokonaan kattamaan alueen tarvitseman tehontarpeen. Työssä arvioitiin matalalämpöverkon soveltuvuutta alueelle tehtyjen tutkimusten, Suomeen jo rakennettujen matalalämpöverkkojen ja niiden asettamien vaatimusten perusteella.
Hukkalämpöä päälämmönlähteenään käyttävälle matalalämpöverkolle tarvitaan toinen lämmitysmuoto tuottamaan alueen huippu- ja varatehot. Tätä varten selvitettiin matalalämpöverkon liittämistä kaukolämpöön ja alueelle rakennettavaa omaa lämpölaitosta. Lisäksi pohdittiin lämpöakun mahdollisuutta hukkalämmön varastoimiseksi.
Matalalämpöverkko olisi järkevin vaihtoehto, sillä silloin hukkalämmölle ei tarvitsisi tehdä mitään vaan se voitaisiin käyttää sellaisenaan. Lisäksi hukkalämpö on jo alueella valmiina. Matalalämpöverkon liittäminen kaukolämpöverkkoon voisi olla helpoin ja kustannustehokkain ratkaisu verrattuna omaan lämpölaitokseen. Aluelämpölaitoksen myötä alue ei kuitenkaan olisi riippuvainen ulkoisista lämmöntoimittajista. Lämpöakku ei ehkä ole kannattavin ratkaisu hukkalämmön hyödyntämiseen sen matalan lämpötilan takia. Alueelle ei todennäköisesti edes voitaisi rakentaa niin isoa akkua, johon voitaisiin varastoida kaikki ylimääräinen hukkalämpö. Alueella ei myöskään ole käyttökohteita ylimääräiselle hukkalämmölle.
Alueella on vesivoimalaitos, jonka generaattorit tuottavat hukkalämpöä. Hukkalämmön hyödyntämistä alueen lämmöntuotannossa pohdittiin matalalämpöisen alueverkon kautta. Hukkalämpö riittäisi lähes kokonaan kattamaan alueen tarvitseman tehontarpeen. Työssä arvioitiin matalalämpöverkon soveltuvuutta alueelle tehtyjen tutkimusten, Suomeen jo rakennettujen matalalämpöverkkojen ja niiden asettamien vaatimusten perusteella.
Hukkalämpöä päälämmönlähteenään käyttävälle matalalämpöverkolle tarvitaan toinen lämmitysmuoto tuottamaan alueen huippu- ja varatehot. Tätä varten selvitettiin matalalämpöverkon liittämistä kaukolämpöön ja alueelle rakennettavaa omaa lämpölaitosta. Lisäksi pohdittiin lämpöakun mahdollisuutta hukkalämmön varastoimiseksi.
Matalalämpöverkko olisi järkevin vaihtoehto, sillä silloin hukkalämmölle ei tarvitsisi tehdä mitään vaan se voitaisiin käyttää sellaisenaan. Lisäksi hukkalämpö on jo alueella valmiina. Matalalämpöverkon liittäminen kaukolämpöverkkoon voisi olla helpoin ja kustannustehokkain ratkaisu verrattuna omaan lämpölaitokseen. Aluelämpölaitoksen myötä alue ei kuitenkaan olisi riippuvainen ulkoisista lämmöntoimittajista. Lämpöakku ei ehkä ole kannattavin ratkaisu hukkalämmön hyödyntämiseen sen matalan lämpötilan takia. Alueelle ei todennäköisesti edes voitaisi rakentaa niin isoa akkua, johon voitaisiin varastoida kaikki ylimääräinen hukkalämpö. Alueella ei myöskään ole käyttökohteita ylimääräiselle hukkalämmölle.