Terässenkkavaunun virtakiskon suojalatan aiheuttamien suunnittelemattomien seisokkien minimointi
Juntunen, Ari Pekka (2014)
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405097002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405097002
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Rautaruukki Oyj. Työ on tehty Raahen Rautaruukin terässulaton konvertterialueen terässenkkaradoille. Konvertterien terässenkkaradoilla syntyy huomattavia määriä odottamattomia seisokkeja terässenkkavaunun virtakiskon virranottimen suojalatan takia.
Työssä selvitettiin, millaisia ongelmia terässenkkaradalla vallitsee ja mistä syntyneet ongelmat johtuvat. Erilaisten tehtyjen tutkimusten perusteella pääteltiin terässenkkaradalla vallinneet ongelmat ja niiden pohjalta keksittiin erilaisia ratkaisukeinoja ongelmien poistamiseksi.
Juurisyitä etsittiin Arttu-kunnossapitotietojärjestelmään tallennetusta datasta ja sen perusteella saatu data jaoteltiin jatkotutkimuksia varten. Tutkimusmenetelminä käytettiin kunnossapidon työntekijöiden haastatteluja, suojalatan materiaali- ja kovuusmittaustutkimusten suorittamista, omia havainnointeja terässenkkaradalla ja Mitta Oy:n tekemiä mittauksia konvertterialueella.
Työssä havaittiin, että eri konverttereilla vikatyypit poikkeavat toisistaan. Konvertteri 2:lla suojalatan katkeamisia, joka on haitallisin vikatyypeistä, tapahtuu huomattavasti enemmän kuin kahdella muulla konvertterilla. CAS-OB-aseman vieressä olevalla ylikulkupaikalla suojalatta repeää yleensä pitkittäin työkoneiden muovaamana. Kunnossapidon työntekijöiltä saatiin ensikäden tietoa ongelmien aiheuttajista ja niihin olevista mahdollisista ratkaisuista. Työntekijöiden haastatteluiden perusteella pystyttiin suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Kovuusmittauksissa havaittiin pintakovuuden pienenemistä konvertterin alapuolella otetuista näytekappaleista.
Nykyisin suojalatan katkeamiset tai sen repeämiset, jotka etenevät ajan kuluessa, aiheutuvat tutkimustulosten perusteella pääosin kertyneiden roiskeiden puhdistamisessa. Suojalatan ympäristö tulisi pitää nykyistä puhtaampana, jotta suojalatta ei pääsisi nousemaan virranottimen aukon päältä pois. Puhdistamisella edistettäisiin suojalatan kunnossapysyvyyttä ja mahdolliset alkavat viat havaittaisiin ajoissa. Suojalatta tulisi vaihtaa kokonaan uuteen vuoden tai kahden välein. Nykyisin suojalatta vaihdetaan vain, kun suojalatassa on runsaasti huomattavia vikoja. Suojalatan kunnossapitämiseksi syntyi runsaasti jatkokehitysmahdollisuuksia, kuten virranottimen jatkaminen, suojaseinien siirtäminen, kaksoislatan käyttäminen ja ennakkohuoltojen muuttaminen erilaiseksi nykyisistä.
Työssä selvitettiin, millaisia ongelmia terässenkkaradalla vallitsee ja mistä syntyneet ongelmat johtuvat. Erilaisten tehtyjen tutkimusten perusteella pääteltiin terässenkkaradalla vallinneet ongelmat ja niiden pohjalta keksittiin erilaisia ratkaisukeinoja ongelmien poistamiseksi.
Juurisyitä etsittiin Arttu-kunnossapitotietojärjestelmään tallennetusta datasta ja sen perusteella saatu data jaoteltiin jatkotutkimuksia varten. Tutkimusmenetelminä käytettiin kunnossapidon työntekijöiden haastatteluja, suojalatan materiaali- ja kovuusmittaustutkimusten suorittamista, omia havainnointeja terässenkkaradalla ja Mitta Oy:n tekemiä mittauksia konvertterialueella.
Työssä havaittiin, että eri konverttereilla vikatyypit poikkeavat toisistaan. Konvertteri 2:lla suojalatan katkeamisia, joka on haitallisin vikatyypeistä, tapahtuu huomattavasti enemmän kuin kahdella muulla konvertterilla. CAS-OB-aseman vieressä olevalla ylikulkupaikalla suojalatta repeää yleensä pitkittäin työkoneiden muovaamana. Kunnossapidon työntekijöiltä saatiin ensikäden tietoa ongelmien aiheuttajista ja niihin olevista mahdollisista ratkaisuista. Työntekijöiden haastatteluiden perusteella pystyttiin suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Kovuusmittauksissa havaittiin pintakovuuden pienenemistä konvertterin alapuolella otetuista näytekappaleista.
Nykyisin suojalatan katkeamiset tai sen repeämiset, jotka etenevät ajan kuluessa, aiheutuvat tutkimustulosten perusteella pääosin kertyneiden roiskeiden puhdistamisessa. Suojalatan ympäristö tulisi pitää nykyistä puhtaampana, jotta suojalatta ei pääsisi nousemaan virranottimen aukon päältä pois. Puhdistamisella edistettäisiin suojalatan kunnossapysyvyyttä ja mahdolliset alkavat viat havaittaisiin ajoissa. Suojalatta tulisi vaihtaa kokonaan uuteen vuoden tai kahden välein. Nykyisin suojalatta vaihdetaan vain, kun suojalatassa on runsaasti huomattavia vikoja. Suojalatan kunnossapitämiseksi syntyi runsaasti jatkokehitysmahdollisuuksia, kuten virranottimen jatkaminen, suojaseinien siirtäminen, kaksoislatan käyttäminen ja ennakkohuoltojen muuttaminen erilaiseksi nykyisistä.