Työhyvinvointi etätyössä
Savolainen, Sara-Elina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179742
Tiivistelmä
COVID-19-pandemian takia etätyön määrä on kasvanut valtavasti parin viimeisen vuoden aikana. Etätyö on tullut kuitenkin jäädäkseen, vaikka pandemia loppuisi. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli selvittää, mistä tekijöistä työntekijän työhyvinvointi koostuu ja mitkä asiat korostuivat etätyössä positiivisella ja negatiivisella tavalla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Teoriaosuudessa käsiteltiin aluksi etätyötä ja työhyvinvointia. Tämän jälkeen perehdyttiin itsensä johtamiseen, joka on tärkeä etätyöhön liittyvä elementti. Teoriaosuuden rinnalle tehtiin haastattelututkimus, johon osallistui neljä 25–30-vuotiasta etätyötä tekevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina eli kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset avoimilla vastausvaihtoehdoilla. Tutkimuskysymykset laadittiin teoriaviitekehyksen pohjalta. Haastattelujen avulla selvitettiin siis, miten etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin.
Haastattelututkimuksen tuloksista huomattiin, että kaikki haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä etätyöhön työskentelymuotona. Etätyöllä oli niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Tuloksista korostui, että varsinaiselle työpaikalle haluttiin välillä mennä, koska mm. kasvokkaisia kohtaamisia työkavereiden kanssa kaivattiin. Vastaajat eivät kokeneet yksinäisyyttä, mutta toimistolla toteutuvaa kasvokkaista vertaistukea kaivattiin stressin purkamiseksi. Kehityskohteita huomattiin myös fyysiseen työhyvinvointiin liittyen, koska ergonomia etätyössä koettiin heikoksi. Tuloksista huomattiin etätyön joustavuuden ja työrauhan parantavan työhyvinvointia. Tutkimustulokset olivat melko samansuuntaisia aiempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon liittyen. Tuloksista ja teoriasta kuitenkin korostui yksilöllisyys. Jokaisen tulisi ymmärtää omat yksilölliset keinot vaikuttaa työhyvinvointiin ja organisaation tulisi näitä tukea, jotta työhyvinvointi etätyössä olisi hyvä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Teoriaosuudessa käsiteltiin aluksi etätyötä ja työhyvinvointia. Tämän jälkeen perehdyttiin itsensä johtamiseen, joka on tärkeä etätyöhön liittyvä elementti. Teoriaosuuden rinnalle tehtiin haastattelututkimus, johon osallistui neljä 25–30-vuotiasta etätyötä tekevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina eli kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset avoimilla vastausvaihtoehdoilla. Tutkimuskysymykset laadittiin teoriaviitekehyksen pohjalta. Haastattelujen avulla selvitettiin siis, miten etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin.
Haastattelututkimuksen tuloksista huomattiin, että kaikki haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä etätyöhön työskentelymuotona. Etätyöllä oli niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Tuloksista korostui, että varsinaiselle työpaikalle haluttiin välillä mennä, koska mm. kasvokkaisia kohtaamisia työkavereiden kanssa kaivattiin. Vastaajat eivät kokeneet yksinäisyyttä, mutta toimistolla toteutuvaa kasvokkaista vertaistukea kaivattiin stressin purkamiseksi. Kehityskohteita huomattiin myös fyysiseen työhyvinvointiin liittyen, koska ergonomia etätyössä koettiin heikoksi. Tuloksista huomattiin etätyön joustavuuden ja työrauhan parantavan työhyvinvointia. Tutkimustulokset olivat melko samansuuntaisia aiempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon liittyen. Tuloksista ja teoriasta kuitenkin korostui yksilöllisyys. Jokaisen tulisi ymmärtää omat yksilölliset keinot vaikuttaa työhyvinvointiin ja organisaation tulisi näitä tukea, jotta työhyvinvointi etätyössä olisi hyvä.